Suomalaisten henkinen kuormitus lisääntyi koronan toisen aallon aikana, toteaa tutkimus

Koronan toinen aalto on käynyt suomalaisten voimille.

Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana koko Suomessa. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta FinSote-tutkimuksesta, joka toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana.

Tutkimuksen mukaan 14 prosenttia suomalaisista raportoi psyykkisiä oireita ja kuormitusta, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia. THL:n mukaan varsinkin työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt.

Vaikka tutkimuksen mukaan psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koko maassa, ovat helsinkiläiset kaikista kuormittuneimpia. Tutkimuksessa ilmeni, että psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli korkein Helsingissä (17 %), Pirkanmaalla (16 %) ja Päijät-Hämeessä (15 %) ja matalin Keski-Pohjanmaalla (10 %).

Terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi oli yleisintä alueilla, joilla myös koettua oireilua oli eniten.

Naiset hakevat apua miehiä useammin

FinSote-tutkimuksesta selviää myös, että psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. THL:n mukaan näyttääkin siltä, että taustalla ei ole pelkästään se, kuinka vaikea epidemiatilanne alueella on ollut.

Vaikka henkinen kuormitus on lisääntynyt, tehtiin tutkimuksessa myös positiivisempia havaintoja. Tutkimuksen mukaan suomalaisten itsemurha-ajatukset eivät ole yleistyneet vuoteen 2018 verrattuna, minkä lisäksi apua mielenterveyden hoitoon on haettu enemmän.

”Psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntyessä myös terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi lisääntyi 20–54-vuotiailla. Naiset hakevat apua mielenterveysongelmiin miehiä useammin”, THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari kertoo.

”Myönteinen muutos on, että itsemurha-ajatuksia kokeneista 20–54-vuotiasta miehistä aikaisempaa useampi oli hakenut apua mielenterveysongelmiin”, hän lisää.

Terveyspalveluihin vaikeampi päästä

Terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut tutkimuksen mukaan koronaepidemian aikana. Vuosien 2020 ja 2018 tilanteita verrattaessa lääkäripalveluita riittämättömästi saaneiden osuus on lisääntynyt sekä miehillä (19 % vs. 14 %) että naisilla (21 % vs. 17 %).

THL kertoo, että lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutuminen näyttää keskittyneen pahimmille epidemia-alueille. Esimerkiksi Uudellamaalla asuvista yli viidennes (22 %) koki saaneensa riittämättömästi lääkäripalveluita, kun vuonna 2018 riittämättömästi lääkäripalveluita saaneiden osuus oli 16 prosenttia.

THL:n mukaan myös Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa terveyspalveluihin pääsy on selvästi vaikeutunut.

”Tulokset antavat aihetta huoleen, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Olemassa olevat sairaudet voivat pahentua ja vielä diagnosoimattomat ongelmat voivat jäädä havaitsematta ajoissa”, THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto sanoo.

Isoin muutos pääsyssä hammaslääkäriin

Aallon mukaan alueellinen kehitys viittaa siihen, että myös koronaepidemia on vaikeuttanut palveluihin pääsyä.

”On tärkeää selvittää, mitkä väestö- ja asiakasryhmät ovat erityisesti kärsineet palvelujen huonosta saatavuudesta, jotta toimia asian korjaamiseksi voidaan kohdentaa oikein”, hän kertoo.

Tutkimuksen mukaan suurin muutos hoitoon pääsyssä havaittiin hammaslääkäripalveluissa. Hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista 24 prosenttia, joka vastaa väestössä noin 550 000 ihmistä, kertoo saaneensa liian vähän hammaslääkäripalveluita tarpeeseensa nähden, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 19 prosenttia.

FinSote 2020 -tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 sekä helmikuun 2021 välisenä aikana ja siihen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua, 20 vuotta täyttänyttä henkilöä, joista tutkimukseen vastasi 28 199 henkilöä. Tutkimuksen avulla seurataan, millaisia muutoksia on tapahtunut eri väestöryhmissä ja eri alueilla, ja tulokset raportoidaan joka toinen vuosi.