Mitä suomalaiset haluavat eniten tehdä koronan jälkeen? Tutkimus selvitti

Koronapandemian takia ihmisten elämä on mullistunut monin tavoin.

Koronatilanne on Suomessa tällä hetkellä menossa parempaan suuntaan, kun koronarokotukset etenevät ja tartuntamäärät ovat pienentyneet. Monilla alkaakin jo olla jos jonkinlaisia odotuksia koronan jälkeiselle ajalle.

Mutta mitä suomalaiset odottavat eniten akuutin koronakriisin jälkeiseltä ajalta? Sitra on selvittänyt tätä toukokuussa toteuttamallaan kyselytutkimuksella, jossa ykköseksi nousi sukujuhlat.

Tutkimuksen mukaan kahden koronarokotteen saamisen jälkeen suomalaisista 54 prosenttia on halukkaita pääsemään erityisesti sukujuhliin. Tätä mieltä ovat etenkin vanhempien ikäluokkien naiset sekä hyvin toimeentulevat vastaajat.

Muita odotettuja tapahtumia ovat yleisötapahtumat, kuten luennot, elokuvat ja konsertit (52 %) sekä ravintolaillat (45 %). Ulkomaanmatkat (39 %), urheilutapahtumat (31 %) sekä erilaiset festivaalit (26 %) jäivät kyselyssä selvästi sukujuhlien taa.

Enemmistö valmis pikatestiin ennen tapahtumaan tai ravintolaan menoa

Tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta (59 %) 18-79-vuotiaasta suomalaisesta sallisi negatiivisen koronastatuksen saaneille henkilöille vapaan liikkumisen ja palveluiden käytön Suomessa, kun taas noin neljännes (28 %) on eri mieltä asiasta. Negatiivinen koronastatus tarkoittaa Sitran mukaan esimerkiksi todistusta rokotteista, tuoretta negatiivista koronatestitulosta tai sairastettua koronatautia.

Suurinta tämän ajatuksen kannatus on 18-34-vuotiaiden keskuudessa (65 %), miehillä (63 %) sekä Helsinki-Uudenmaan alueella (62 %). Kannatus on muita ryhmiä matalampaa heidän keskuudessa, joiden taloudellinen tilanne on oman arvion mukaan heikoin (47 %), sekä vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa (46 %).

Sitran mukaan tutkimuksessa ilmeni myös, että peräti kaksi kolmesta (64 %) sitä mieltä, että epäselvän koronastatuksen henkilöiden liikkumista ja palveluiden käyttöä pitäisi rajoittaa Suomessa. Lähes neljännes (24 %) ei kannata ajatusta ja useampi kuin joka kymmenes (12 %) ei osaa arvioida asiaa.

Kyselytutkimukseen vastanneista noin kolme neljästä (73 %) oli itse suostuvainen koronapikatestiin ennen ravintolaan tai tapahtumaan menemistä.

Päätöksiä avilta, tietoa perinteisistä kanavista

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä päätöksenteosta koronarajoitusten soveltamisessa. Tulosten mukaan suomalaiset haluaisivat aluehallintovirastojen (avi) päättävän oman alueensa koronarajoituksista ja vain harva toivoi hallituksen tai kunnan päätöksiä.

61 prosenttia vastaajista kannatti aluehallintoviranomaisia päättämään omalla alueella koronarajoitusten soveltamisesta. Kuntia tähän rooliin kannatti alle viidennes (18 %) ja valtiovaltaa vain 14 prosenttia kohderyhmän suomalaisista.

Viranomaisten ja päättäjien koronaviestinnän suhteen suomalaiset suosivat perinteisiä kanavia. Sitran tutkimuksen mukaan selkeästi mieluisimmat tavat saada tietoa koronarajoituksista ovat TV, radio ja sanomalehdet (44 %) sekä henkilökohtaisesti saatu tieto asiasta tekstiviestillä tai sähköpostilla (36 %).

Tutkimustulokset ovat osa laajempaa kyselytutkimusta, jonka seuraava osa julkistetaan Sitran mukaan heinäkuun alussa. Tutkimukseen osallistui 18-79-vuotiaita suomalaisia yhteensä 1 060 ja tutkimus toteutettiin Kantar TNS:n internetpaneelissa.