Kuva: John Browne/Chalmersin teknillinen korkeakoulu
Tutkimuksen mukaan imettävien äitien kannattaisi pitää maito osana omaa ruokavaliotaan.
Niillä lapsilla, joiden äidit olivat juoneet enemmän lehmänmaitoa imetysaikana, oli pienempi riski ruoka-aineallergioihin. Chalmersin teknillisen korkeakoulun tutkijat tulivat tällaiseen tulokseen tutkimuksessaan, joka julkaistiin Nutrients-journalissa.
Tutkimustulos pohjautuu kyselyyn, jossa selvitettiin yli 500 ruotsalaisäidin syömistottumuksia sekä allergioiden esiintyvyyttä heidän lapsillaan yhden vuoden iässä.
”Olemme saaneet selville, että terveiden yksivuotiaiden äidit joivat enemmän lehmänmaitoa imettäessään kuin äidit, joilla oli allergisia yksivuotiaita”, tutkimusta tehnyt tohtorikoulutettava Mia Stråvik Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta kertoo.
”Vaikka yhteys on selvä, emme silti väitä, että lehmänmaidon juominen olisi yleinen parannuskeino ruoka-aineallergioihin”, hän lisää.
Vanhemmat voivat ruokavaliolla vaikuttaa allergiariskiin
Ruoka-aineallergiariskin taustalla on monia tekijöitä, joista yksi on geneettinen alttius. Stråvikin mukaan ruokavalio on yksi tekijä, jonka kautta vanhemmat voivat itse suoraan vaikuttaa.
”On melko yleistä nykyään, että nuoret naiset välttävät maidonjuontia osittain olemassaolevien trendien ja huolien takia, mitkä osa ovat kytköksissä ruokavaliomyytteihin”, tutkija toteaa.
Stråvik huomauttaa, että allergisuus maitoproteiinille on epätavallista aikuisilla, joten iso osa naisista voi nautia maitoa ja maitotuotteita itse ilman ongelmia. Laktoosi-intoleranssi on täysin eri asia; siinä elimistö ei pysty hajottamaan maitosokereita.
Tässä tapauksessa elimistö sietää laktoosittomia maitotuotteita.
Hygieniahypoteesin vaikutus
Miksi imettävän äidin maidonjuonnilla voi sitten olla tällainen vaikutus lapsen allergiariskiin? Stråvikin valvoja, professori Ann-Sofie Sandbergin mukaan yksi mahdollinen selitys saattaa olla se, että äidin ruokavalion maito sisältää aineosia, jotka stimuloivat puolustusjärjestelmän kypsymistä.
”Lapsen varhaisessa kehityksessä on vaihe, jolloin puolustusjärjestelmän stimulointi on tarpeen, että lapselle kehittyy sietokykyä erilaisille ruoille”, Sandberg selittää.
Sandberg nostaa esiin myös hygieniahypoteesin, jonka mukaan varhainen kontakti erilaisten mikro-organismien kanssa toimii eräänlaisena käynnistyksenä lapsen puolustusjärjestelmälle.
”Mutta nykyisessä hygieenisemmässä yhteiskunnassa on vähemmän mikro-organismeja, joten äidin ruokavalion kautta saatavat ainesosat voivat olla toinen tapa stimuloida puolustusjärjestelmän kypsymistä”, professori kertoo.
Marjoja syönneillä enemmän ekseemaa
Tutkimukseen osallistuneet äidit antoivat yksityiskohtaiset kertomukset syömistottumuksistaan kolmena eri kertana: 34. raskausviikolla, kuukauden synnytyksen jälkeen sekä neljä kuukautta synnytyksen jälkeen. Vuoden iässä lapset kävivät lääkärin tutkimuksissa ja kaikki ruoka-aineallergiat, atooppinen ekseema ja astma tunnistettiin.
Tutkimuksessa mukana olleista 508 lapsesta 39 (7,7 %) diagnosoitiin ruoka-aineallergia yksivuotiaana, 33 lapsella (6,5 %) diagnosoitiin atooppinen ekseema ja yhtä monella astma. Lisäksi 23 prosentilla lapsista oli jonkinlainen allergia yksivuotiaana.
Kun tutkimusmateriaali suhteutettiin erilaiset tekijät huomioiden, pystyivät tutkijat toteamaan, että äidin maidon ja maitotuotteiden käytön sekä heidän lasten vähäisempien ruoka-aineallergioiden esiintyvyyden välillä.
”Huolimatta tavoista, joilla katsoimme ja tulkitsimme dataa, tulimme samaan tulokseen. Miksi maidolla on tällainen vaikutus allergioita vastaan on kuitenkin epäselvä”, tutkimusta tekemässä ollut Stråvikin toinen apuvalvoja Malin Barman kertoo.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että imettävien äitien lapsilla, jotka neljän kuukauden iässä söivät paljon hedelmiä ja marjoja, oli taipumus kärsiä enemmän ekseemasta, mutta Stråvik korostaa, että lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan ennen kuin yhteydestä voidaan sanoa varmuudella mitään.
Vahvempi tutkimusnäyttö aiempiin tutkimuksiin verrattuna
Stråvikin tutkimus ei ole ensimmäinen, joka yhdistää äidin ruokavaliossa olevan lehmänmaidon lasten alempaan allergiariskiin. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin nojauduttu täysin kyselyn vastauksiin sekä syömistottumusten että allergioiden esiintyvyyden kohdalla, mutta tässä tutkimuksessa sekä data että johtoåäätökset ovat merkittävästi vankemmat.
”Tässä tutkimuksessa pystyimme itse asiassa vahvistamaan naisten kertoman maidon ja maitotuotteiden nauttimisen verestä ja rintamaidosta löytyvien biomarkkereiden avulla”, Stråvik sanoo.
”Biomarkkerit ovat kaksi rasvahappoa, joita muodostuu lehmän vatsassa, mitkä ovat ominaista maitotuotteille”, hän jatkaa.
”Lisäksi kaikki lasten allergiatapaukset diagnosoi lääkäri, joka on erikoistunut lasten allergioihin”, Stråvik lisää.
Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä.
David Hasselhoff tarjoaa 20 ilmaiskierrosta
Et tarvitse omaa talletusta
- Avaa pelitili Wheelz-kasinolle.
- Kun ilmainen pelitili on rekisteröity, tilillesi ilmestyy 20 ilmaiskierrosta ilman omaa talletusta!
- Tallettajat saavat lisäksi 300€ bonuksen + 100 ilmaiskierrosta lisää.