Hälyttävä ennuste: Joka neljännellä nelikymppisellä on merkittävä työkykyyn vaikuttava riski

Nelikymppisten suomalaisten työkyky on uhattuna, jos terveysriskeihin ei puututa.

Joka neljännellä 40–45-vuotiaalla suomalaisella on yksi tai useampi riskitekijä, joka kasvattaa todennäköisyyttä pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen, kertoo Terveystalo. Suorittavaa työtä tekevillä riskit ovat yleisempiä kuin asiantuntijoilla ja toimihenkilöillä.

Ennuste perustuu Terveystalon potilastiedoista ja terveyskyselystä koottuun 40–45-vuotiaita koskevaan dataan, joka käsittää 1,7 miljoonaa diagnoosia vuosilta 2016–2019 sekä kymmeniä tuhansia vastauksia terveyskyselyyn. Tarkasteluun otettiin ne yleisimmät vastaanotolla käynnin syyt, joiden tiedetään olevan pitkien sairauslomajaksojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden perusteina.

”Senioriajan terveyden pohja rakennetaan nelikymppisenä ja siksi halusimme selvittää, missä kunnossa tämä ikäluokka nyt on. Ennusteemme tulos on hälyttävä, sillä nelikymppisten työurien pitäisi jatkua vielä yli 20 vuotta”, Terveystalon ylilääkäri Unto Palonen sanoo tiedotteessa.

”Huoltosuhteen ennakoitu heikkeneminen on jo johtanut muutoksiin eläkejärjestelmässä. Ne eivät kuitenkaan riitä, jos suomalaiset eivät pysy työkykyisinä. Siksi toimenpiteet nykyisten nelikymppisten työtä tekevien työkyvyn ylläpitämiseksi ovat välttämättömiä”, hän jatkaa.

Työkyvyttömyyden taustalla selkäkipua ja ahdistusta

Yleisin työkyvyttömyyteen vaikuttava diagnoosi 40–45-vuotiailla on selkäkipu. Terveystalon mukaan kolmannes ikäluokasta kärsii työtä haittaavasta tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireesta.

Naisilla toiseksi yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen ovat ahdistus ja masennus, ja miehilläkin ahdistuneisuus on neljänneksi yleisin.

”Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa koko ajan yleistyvä syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi joka kymmenes 40–45-vuotiaista kertoo kokevansa jatkuvaa työhön liittyvää stressiä ja uupumusta ja joka kolmas kokee sellaisia univaikeuksia sekä päiväaikaista väsymystä, että ne haittaavat normaalia arkielämää”, Palonen toteaa.

Palosen mukaan nämä oireet ovat tunnettuja mielenterveyden häiriöiden riskitekijöitä.

”Kaikkien työkykyä edistävät toimet vaativat yhteistyötä”

Terveystalo kertoo, että vain kolmasosa 40–45-vuotiaista on normaalipainoisia. Työkykyriskin lisäksi ylipaino ja lihavuus altistavat sydän- ja verisuonisairauksille, nivelrikolle ja aineenvaihduntasairauksille.

”Toimenpiteet kehityksen kääntämiseksi ovat vaativia, sillä ne edellyttävät yksilötason päätösten lisäksi toimia työpaikoilla, perheessä ja yhteiskunnassa – kuten esimerkiksi painonhallintaan vaikuttava terveellisen työpaikkaruokailun mahdollistaminen”, Palonen kertoo.

Nelikymppisten jaksamista työelämässä eläkeikään asti edistävät muun muassa työpaikan johdon ja esimiesten kouluttaminen työkykyjohtamiseen, varhainen puuttuminen mielenterveyden häiriöihin matalan kynnyksen työterveyspalveluja lisäämällä sekä työolosuhteiden nykyistä aktiivisempi parantaminen.

Suorittavaa työtä tekevät ovat asiantuntijoita ja toimihenkilöitä suuremmassa työkykyriskissä monen tekijän suhteen. He työskentelevät muita useammin fyysisesti vaativissa olosuhteissa ja terveyskyselyn datan perusteella heidän elintapansa altistavat suuremmille riskeille.

”Työkykyä edistäviä toimia pitäisi kohdentaa nykyistä voimakkaammin suorittavaa työtä tekeviin ammattiryhmiin. Lisäksi on painotettava, että kaikkien työkykyä edistävät toimet vaativat yhteistyötä. Muutos onnistuu vain työnantajien, yhteiskunnan ja yksilöiden yhteisellä panostuksella”, Palonen sanoo.