Äidin kannattaa laulaa keskoselle kenguruhoidon aikana – tutkimus löysi merkittäviä hyötyjä

Vauvan ennenaikainen syntymä on stressaava kokemus, joka kohottaa riskiä äitien ahdistuneisuudelle ja saattaa vaikeuttaa äidin ja lapsen vuorovaikutuksen kehittymistä.

Keskoselle laulaminen kenguruhoidon aikana vähentää äidin ahdistusta, selviää Helsingin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Lisäksi laulun ja kenguruhoidon yhdistelmällä keskoslapsen äidin on helpompi muodostaa yhteys vauvaansa.

Kenguruhoidossa keskosvauva asetetaan vanhemman rinnalle ihokontaktiin. Suomessa hoitomenetelmä on vakiinnuttanut asemansa osana keskosten standardihoitoa sen kehitystä tukevien vaikutusten vuoksi, ja se aloitetaan usein jo tehohoidon aikana heti, kun vauvan fyysinen vointi sallii kenguruhoidon.

”Tulokset osoittavat, että laulaminen kenguruhoidon aikana ennenaikaisen syntymän jälkeen voi tukea äitien hyvinvointia sekä äidin ja lapsen suhdetta luomalla vuorovaikutustilanteita ja edistämällä tunnetason yhteyttä”, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Kaisamari Kostilainen kertoo.

Kostilaisen mukaan aiemmat tutkimustulokset ovat näyttäneet, että äidin äänellä ja laululla on positiivisia vaikutuksia keskosena syntyneen lapsen kehitykseen ja ne voivat muun muassa tasapainottaa vauvan fysiologista vointia.

”Lisäksi useissa musiikkiterapiatutkimuksissa on osoitettu, että jo tehohoidon aikana kenguruhoidon aikainen musiikkiterapia ja äitien laulaminen voivat vaikuttaa myönteisesti erityisesti äiteihin laskemalla heidän ahdistuneisuuttaan”, hän sanoo.

Laulu paransi mielialaa

Helsingin yliopiston Laulava Kenguru -tutkimuksessa seurattiin 24 äitiä, jotka lauloivat tai hyräilivät kenguruhoidon aikana keskoslapselleen raskausviikkoja 33-40 vastaavan iän aikana, kun taas vertailuryhmässä 12 äitiä toteutetti kenguruhoitoa standardihoitona viikolle 40 asti ilman erityistä kehotusta laulamiseen. Musiikkiterapeutti opasti interventioryhmän vanhempia laulamaan keskosvauvan ikään sopivalla tavalla sekä tarjosi laulumateriaalia.

Äitien ahdistuneisuutta mitattiin intervention alussa sekä lopussa, ja laulujakson jälkeen lauluryhmän äidit täyttivät kyselylomakkeen laulukokemuksistaan. Molempien ryhmien äidit täyttivät päiväkirjaa, johon he merkitsivät päivittäisen intervention pituuden, ja kontrolliryhmän äidit myös tiedon kenguruhoidonaikaisesta ääniympäristöstä.

Tutkimustulosten mukaan lauluryhmän äideillä ahdistuneisuus oli tilastollisesti vähentynyt interventiojakson jälkeen verrattuna kontrolliryhmän äiteihin, jotka eivät päiväkirjojen mukaan laulaneet kenguruhoidon aikana. Kyselylomakkeella saatujen tulosten mukaan laulu vaikutti myönteisesti myös äitien mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin.

Helsingin yliopiston mukaan yhteensä 18 äitiä (85 prosenttia) raportoi, että laulu paransi heidän mielialaansa, ja 14 äitiä (67 prosenttia) koki, että laulu auttoi heitä selviytymään vaikeassa tilanteessa. Vastaajista 16 (76 prosenttia) kertoi, että laulu ylipäätään paransi heidän hyvinvointiaan.

Laulamisesta tuli osa perheen rutiineja

Tutkimustulosten mukaan äidit kokivat, että laulu rentoutti sekä äitiä että lasta ja tuki äiti–lapsi-suhteen muodostumista. Yhteensä 19 äitiä (90 prosenttia) kertoi kyselyssä, että vauva reagoi kenguruhoidossa lauluun rentoutumalla.

Helsingin yliopiston mukaan 17 äitiä (80 prosenttia) vastasi, että vauva nukahti lauluun. Lähes kaikki (95 prosenttia) äidit kokivat, että laulaminen edesauttoi vuorovaikutusta lapsen kanssa ja helpotti emotionaalisen yhteyden syntymistä.

Tutkimuksen mukaan äidit lauloivat intervention aikana eniten, mutta 16 äitiä (76 prosenttia) ilmoitti myös toisen vanhemman laulaneen jonkin verran. Kaikissa aineiston perheissä toinen vanhempi oli isä, mutta isien aineistoa ei saatu kerättyä tarpeeksi analysointia varten.

Kaikki lauluryhmän äidit ilmoittivat jatkaneensa laulamista kotona intervention jälkeen. Laulamisesta tuli osa perheen päivittäisiä rutiineja.

Tutkimus on julkaistu Nordic Journal of Music Therapy -lehdessä ja voit tutustua siihen tarkemmin täällä.