Yksi luonteenpiirre yhdistyi parempaan terveyteen

Persoonallisuudesta puhutaan usein aika arkisesti. Yksi viihtyy parhaiten tuttujen asioiden parissa, kun taas toinen kaipaa jatkuvasti uusia kokemuksia. Joku tarvitsee paljon omaa rauhaa ja toinen nauttii siitä, että ympärillä tapahtuu koko ajan.

Erään tutkimuksen perusteella persoonallisuudella voi kuitenkin olla yhteys myös terveyteen. Tutkimuksessa löydettiin yli 4 300 geeniä, jotka yhdistyivät persoonallisuuteen.

Erityisen kiinnostava havainto liittyi itsetuntemukseen. Parhaiten voivat ne, jotka tunsivat itsensä hyvin ja osasivat tehdä elämässään itselleen sopivia valintoja.

Itsensä tuntemisesta voi olla yllättävän paljon hyötyä

Tutkimuksessa pystyttiin erottamaan kolme erilaista itsetietoisuuden tasoa. Näistä korkeimmalla tasolla olevilla ihmisillä oli paras terveydentila.

Käytännössä kyse on melko arkisesta asiasta. Ihminen tunnistaa, millainen hän itse on, mistä hän pitää ja mitkä asiat puolestaan kuormittavat.

Toinen voi esimerkiksi nauttia tutusta ja turvallisesta elämästä, kun taas toinen kaipaa enemmän vaihtelua ja jännitystä. Olennaista olisi tunnistaa, kumpi sopii itselle sen sijaan, että yrittäisi jatkuvasti elää itselleen väärällä tavalla.

Älä yritä väkisin olla jotain muuta

Helsingin yliopiston professori Liisa Keltikangas-Järvinen nostaa esiin myös paineen siitä, millainen ihmisen pitäisi olla.

Jos oma luonne ei tunnu sopivan ympäristön odotuksiin, itseään saattaa yrittää jatkuvasti muuttaa. Se voi kuitenkin käydä raskaaksi.

Biologia asettaa rajansa sille, kuinka paljon persoonallisuutta voi muokata. Jos ihminen tekee jatkuvasti itselleen huonosti sopivia ratkaisuja, seurauksena voi olla pitkäaikaista stressiä ja sen kautta huonompaa vointia.

Siksi oman luonteen tunteminen voi olla tärkeämpää kuin pyrkimys muuttaa itseään jonkin tietynlaiseksi.

Myös omilla valinnoilla on merkitystä

Tutkimuksen mukaan omat valinnat vaikuttavat siihen, mitkä persoonallisuuteen yhdistetyt geenit aktivoituvat.

Esimerkiksi mieluisan musiikin kuunteleminen, mukavien ihmisten seura ja muut hyvää mieltä tuottavat asiat vaikuttavat lukuisten geenien toimintaan. Myös lenkille lähteminen vaikuttaa satoihin geeneihin.

Kaikki mielihyvää tuottavat valinnat eivät kuitenkaan ole terveydelle hyväksi. Esimerkiksi tupakointi vaikuttaa yli tuhannen geenin toimintaan. Vaikka siitä voi tulla hetkellisesti hyvä olo, osa vaikutuksista on elimistölle haitallisia.

Itsetuntemus ei ollut ainoa hyödyllinen ominaisuus

Hyvä itsetuntemus nousi tutkimuksessa vahvasti esiin, mutta sen rinnalla myös itsekontrolli ja luovuus yhdistyivät parempaan terveydentilaan.

Heikoin terveydentila puolestaan oli itsekeskeisillä ihmisillä, jotka toimivat pitkälti omien tunteidensa tai tapojensa ohjaamina.

Hyvän itsetuntemuksen omaavat ihmiset myös kokivat kuuluvansa johonkin itseään suurempaan. Se saattoi tarkoittaa esimerkiksi luontoa tai uskontoa. Samalla heidän toiminnassaan korostui muiden huomioon ottaminen ja yhteisen hyvän tekeminen.

Tunnetko oikeasti itsesi?

Tutkimuksen perusteella itseään ei siis kannata yrittää väkisin muuttaa toisenlaiseksi. Paljon tärkeämpää voi olla opetella tunnistamaan, mikä sopii juuri itselle.

Millaisissa tilanteissa viihdyt? Mikä saa sinut voimaan hyvin ja mikä puolestaan kuormittaa? Kaipaako elämäsi enemmän rauhaa vai uusia kokemuksia?

Mitä paremmin omat rajansa ja tarpeensa tunnistaa, sitä helpompi niiden mukaan on myös tehdä valintoja.

Lähde: Yle