Hyvinvoiva, terve suu on tärkeä yleisen terveyden kannalta: suun terveydellä on yhteyksiä moniin pitkäaikaissairauksiin sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Suun terveyden vaikutuksista yleisterveyteen pitäisi puhua nykyistä enemmän, sillä iän myötä riskit erilaisiin tulehduksiin kasvavat. Tätä mieltä on Terveystalon ylilääkärin Tanja Ketola-Kinnula, jonka mukaan kaikkien tulisi huolehtia suun terveydestä, mutta erityisen tärkeää se on kuusikymppiselle.

Suun tulehdukset ovat usein oireettomia, mutta niistä voi aiheutua monenlaista harmia. Ketola-Kinnulan mukaan tulehdukset voivat estää tai viivyttää lääkkeiden aloituksia, leikkauksia ja syöpähoitoja.

”Hampaat ovat kiinnityskudoksineen yhteydessä verenkiertoon, joten bakteerit voivat aiheuttaa hengenvaarallisen yleistulehduksen. Suun tulehdukset on yhdistetty myös reumaan ja neurologisiin sairauksiin, kuten Alzheimeriin, Parkinsoniin ja MS-tautiin”, hän sanoo ja lisää:

”Lisäksi hampaan kiinnityskudosten sairaus paradontiitti on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä erityisesti kuusikymppisillä miehillä.”

Suussa on tulehdus kunnes toisin todistetaan

Suun alueen tulehdukset aiheuttavat myös matala-asteista tulehdusta. Tämä kuormittaa elimistöä ja voi vaikuttaa monien pitkäaikaissairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen, valtimokovettumataudin ja metabolisen oireyhtymän sairastumisriskiin ja hoidettavuuteen.

Terveystalon mukaan hyvä uutinen on, että tulehdukset hoitamalla myös muu terveys usein kohenee. Ketola-Kinnulan mukaan esimerkiksi diabeteksessa sokeritasapaino paranee ja valtimoiden seinämien toiminta elpyy, kun suun tulehdukset on hoidettu.

Suun tulehdukset eivät ole lainkaan harvinaisia, vaan päinvastoin.

”Hammaslääkärit tietävät, että lähtökohtaisesti jokaisella suomalaisella aikuisella on suussaan hoidettava tulehdus, kunnes toisin todistetaan. Niitä ei voi itse todeta, ja siksi säännöllinen hammastarkastuksissa käyminen on niin tärkeää”, Ketola-Kinnula painottaa.

Reikiintyminen voi alkaa uudestaan iän myötä

Iän myötä hampaat voivat alkaa myös jälleen reikiintyä. Vaikka reikiintyminen yleensä liittyy lapsuuteen ja nuoruuteen ja rauhoittuu työikäisillä, alkaa niitä tulla uudelleen noin kuusikymppisenä, mikä Ketola-Kinnulan mukaan on monille yllätys.

Terveystalon mukaan keskeinen syy kuusikymppisen suun terveyden heikkenemiseen on se, että suuta suojaavan syljen eritys vähenee. Tätä tapahtuu luonnostaan ikään liittyen, mutta myös monet lääkkeet kuivattavat suuta.

”Happohyökkäys aiheutuu joka kerta, kun pistät suuhusi jotain muuta kuin vettä. Hampaat ja suu kestävät 4-6 happohyökkäystä päivässä, jos syljeneritys on kunnossa. Vähemmän, jos syljeneritys on vähäisempää”, Ketola-Kinnula selittää.

Suun terveyden ylilääkärin mukaan kuusikymppisellä reiät ilmaantuvat tyypillisesti tiettyyn kohtaan.

”Reikiintymisen mielipaikka on tässä iässä hampaan kaulaosa, jossa karies tuhoaa nopeasti hammasluuta. Puhutaan juurikarieksesta, mutta sitä voidaan onneksi hyvin ehkäistä”, hän sanoo.

Oma sähköhammasharja mukaan vastaanotolle

Paras tapa ehkäistä riskejä on tietysti käydä hammastarkastuksessa, jossa määritellään sopiva tahti hammaslääkärillä ja suuhygienistillä käymiseen. Lisäksi tarkastuksen yhteydessä määritellään se, miten ja millä välineillä hampaita kannattaa hoitaa itse.

”Ei pidä ihmetellä, jos hammaslääkäri tarjoaa aiempaa tiheämpää tarkastusväliä. Se on reaktio siihen, mitä suussa iän myötä tapahtuu”, Ketola-Kinnula selittää.

Koska kuusikymppisen suuhun on todennäköisesti tehty kruunuja, paikkoja, siltoja ja ehkä implanttejakin, suun puhdistus on aiempaa vaikeampaa ja vaatii pidemmän ajan. Ketola-Kinnulla vinkkaa, että suuhygienistikäynnille kannattaa ottaa mukaan oma sähköhammasharja.

”Suun puhdistaminen vaatii paljon sorminäppäryyttä ja kolmiulotteista ymmärrystä. Suuhygienisti voi kameran ja näytön avulla näyttää ja opastaa, miten mitkäkin kohdat kannattaa putsata”, hän kertoo.

Koskaan ei ole liian myöhäistä

Mitä sitten voi vielä tehdä, jos hampaat ovat vanhemmiten päässeet huonoon kuntoon? Paljon, sanoo Ketola-Kinnula.

”Koskaan ei ole myöhäistä hoitaa suuta kuntoon. Infektiot voidaan hoitaa ja suuhun tehdä laminaatteja, kruunuja, siltoja ja irtoproteeseja. Hyvällä omahoidolla niistä saa pitkäikäisiä”, hän sanoo.

Terveystalon mukaan hampaiden hoito on ylipäätään muuttunut paljon niistä ajoista, kun nykyisten kuusikymppisten vanhemmat aikanaan saivat rippilahjaksi tekohampaat. Hampaita voi hoitaa laserilla, koneellinen juurihoito on aiempaa nopeammin ohi jo 1-2 hoitokerralla ja pelkopotilaita voidaan hoitaa nukutettuina.

”Eräs seitsemänkymppinen asiakas kysyi kerran, voiko hänen hampaansa vielä oikoa. Vastasin, että voi tietenkin, mutta nyt alkaa olla kiire”, Ketola-Kinnula päättää.

Kerroimme aiemmin, että hoidettavia reikiä löytyy joka kolmannelta yli 75-vuotiaalta. Tästä ja muista ikääntymisen vaikutuksista suussa voit lukea lisää täällä.