Syömishäiriöt ovat Suomessa odotettua yleisempiä - syömishäiriö ei usein näy päällepäin

Syömishäiriön oirekuvia on monenlaisia.

Odotettua useampi suomalainen on sairastanut syömishäiriön nuoruudessaan, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Jopa joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on kärsinyt syömishäiriöstä varhaisaikuisuuteen mennessä.

Tyypillisiä syömishäiriöitä ovat anoreksia, eli laihuushäiriö, ja bulimia, eli ahmimishäiriö. Näiden lisäksi väestössä esiintyy oirekuvaltaan monenlaisia syömishäiriöitä.

Syömishäiriöiden yleisyyden ja oirekuvien tunteminen väestössä on tärkeää, sillä tämä tieto luo perustan syömishäiriöiden ennaltaehkäisylle, tunnistamiselle ja riittävien hoitointerventioiden kehittämiselle.

”Valitettavasti tänä päivänäkin vain pieni osa syömishäiriötä sairastavista tunnistetaan terveydenhuollossa, ja moni jää ilman tarvitsemaansa apua. Erityisen huonosti tunnistetaan epätyypillisiä syömishäiriöitä. On tärkeää ymmärtää, että syömishäiriö ei usein näy päällepäin. Syömishäiriöön sairastunut voi yhtä lailla olla alipainoinen, normaalipainoinen tai ylipainoinen”, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri, psykoterapeutti Yasmina Silén sanoo.

Tytöillä ja nuorilla naisilla erilaisia oireita kuin pojilla ja miehillä

Syömishäiriöt yleistyivät niin tytöillä kuin pojilla varhaisnuoruudessa. Tytöillä yleisin ikä syömishäiriön puhkeamiselle oli 16–19-vuotiaana.

”Tutkimuksemme yksi keskeinen havainto oli, että tytöillä ja nuorilla naisilla laihuushäiriö ja sen taudinkuvaa muistuttavat syömishäiriöt olivat hyvin yleisiä”, Silén kertoo.

”Näille oirekuville on tyypillistä muun muassa painon lasku, ruokailuihin liittyvät rajoitukset, pakonomainen liikunta, lihomisen pelko ja kehonkuvan häiriö. Joka kymmenes nuori nainen oli kärsinyt tämän tyyppisestä syömishäiriöstä”, hän lisää.

Pojat ja miehet täyttivät naisia harvemmin tyypillisten syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit. Heillä taudinkuvan keskeisiä oireita olivat esimerkiksi pakonomainen liikkuminen, urheiluharrastukseen liittyvät epäterveelliset painonhallintakeinot, suuret painonvaihtelut tai ahmiminen.

Useat tutkimukset todenneet syömishäiriöiden olevan luultua yleisempiä

Silénin mukaan viime vuosina länsimaissa on julkaistu useita tutkimuksia, joissa on raportoitu syömishäiriöiden olevan aiemmin tiedettyä yleisempiä.

”Tutkimuksemme osoittaa, että näin on myös Suomessa. Syömishäiriöiden yleisyyden vuoksi niiden tunnistamista ja hoidon saatavuutta tulisikin entisestään parantaa”, hän toteaa.

Tutkimustulos perustuu aineistoon laajasta Kaksosten Kehitys ja Terveys -tutkimuksesta, johon osallistuivat lähes kaikki vuosina 1983–1987 syntyneet kaksoset ja heidän perheensä. Kaksosia seurattiin 12 ikävuodesta lähtien, ja varhaisaikuisuudessa heistä yli 1 300 osallistui psykiatrista sairastavuutta kartoittavaan haastatteluun.

Tuoreessa tutkimuksessa syömishäiriödiagnoosit asetettiin Amerikan psykiatriyhdistyksen APA:n uusimpien kriteereiden mukaisesti. Uusimmassa luokituksessa tyypillisten syömishäiriöiden, laihuushäiriön ja ahmimishäiriön, diagnostisia kriteerejä lievennettiin, ja luokitukseen lisättiin uusia syömishäiriödiagnooseja.

Suomessa syömishäiriöiden diagnosoinnissa käytetään Maailman terveysjärjestön WHO:n ICD-10-tautiluokitusta. Parin vuoden päästä käyttöön otettavassa ICD-11:ssä syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit ovat samankaltaisia Amerikan psykiatriyhdistyksen luokituksen kanssa.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin International Journal of Eating Disorders -lehdessä ja voit tutustua niihin lisää täällä.