Synnytyksenaikainen sykemuutos paljastaa sikiötä uhkaavan hapenpuutteen

Tutkimuksessa osoitettiin, että sydämen sykkeen korostunut vaihtelu on varhainen merkki sikiön hapenpuutteesta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tutkimus on osoittanut ensimmäisen kerran, että synnytyksenaikainen saltatorinen sykemuutos ennakoi sikiön hapenpuutetta. Saltatorinen sykemuutos on yksi sikiön sykekäyrän piirteistä, minkä aikana sikiön sydämen sykevaihtelu on enemmän kuin 25 lyöntiä minuutissa.

Naistenklinikan kätilö Mikko Tarvosen mukaan sikiön sykekäyrän tulkitseminen on synnytykseen liittyvän hoitotyön ytimessä, mutta sitä on tutkittu yllättävän vähän. Sykemuutoksen merkitystä ei kunnolla tunneta, vaikka sitä on synnytyksen aikana jopa yli kymmenellä prosentilla sikiöistä.

Tutkimuksessa selvisi myös, että yli kaksi minuuttia kestävä saltatorinen sykemuutos edelsi suurimmassa osassa tapauksista toista tunnettua sikiön ahdinkotilasta varoittavaa sykemuutosta, kemoreseptoreiden aktivoitumisesta johtuvaa niin sanottua myöhäistä sykehidastumaa. Tämä kertoo hapenpuutteen etenemisestä.

Tutkimuksen ansiosta saadaan siis aiempaa tarkempaa tietoa sikiön hapenpuutteesta jo ennen lapsen syntymää.

”Näillä tiedolla on suuri merkitys. Voimme kohdentaa synnytyksen aikana valvontaa niihin sikiöihin, jotka sitä erityisesti tarvitsevat. Toisaalta voimme välttyä tekemästä kajoavia toimenpiteitä tilanteissa, joissa niille ei ole tarvetta”, Tarvonen kertoo tiedotteessa.

Tutkimustuloksesta apua käytännön työtä tekeville

Parhaan tiedon sikiön voinnista saa sikiön sydämen sykkeestä, jota seurataan synnytyksen aikana KTG-laitteella kaikissa Suomen sairaaloissa; vakaa, välillä pieniä pyrähdyksiä ottava syke kertoo, että sikiön keskushermosto saa hyvin happea. HUSin tutkimuksessa paljastettu uusi tieto täsmentää, tuleeko syntymää nopeuttaa vai voidaanko synnytyksenaikaisia toimenpiteitä välttää.

HUSin mukaan tutkimus on herättänyt jo paljon kansainvälistä kiinnostusta ja sen tulokset tullaan todennäköisesti liittämään osaksi sikön voinnin seurannan ohjeistusta. Tarvosen mukaan tulokset auttavat käytännön työtä tekeviä synnytyksen hoidon ammattilaisia tulkitsemaan sikiön sykekäyrää aiempaa tarkemmin

Sykekäyrän stressisignaalien oikea-aikainen tunnistaminen ei kuitenkaan aina tarkoita esimerkiksi imukuppisynnytyksen tai keisarileikkauksen tarvetta. Sikiön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa Tarvosen mukaan melko yksinkertaisin keinoin, kuten vaihtamalla äidin asentoa tai lääkitsemällä ja nesteyttämällä kuumeilevaa synnyttäjää.

Sikiön voinnin kohentuminen näkyy sykekäyrässä.

”Sikiön sykekäyrän tulkinnan lisäksi myös kliinisen kokonaiskuvan ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää. Sikiöiden kyky kompensoida synnytyksen ja kohdun supistusten aiheuttamaa stressiä vaihtelee suuresti”, Tarvonen painottaa.

Sikiöiden sydänkäyrät analysoitiin

Arvostetussa Neonatology-tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen koottiin synnytyskertomukset ja KTG-sydänäänikäyrät 5150:ltä Kätilöopistolla syntyneeltä lapselta. Joukosta poimittiin 194 lasta, joilla ensimmäisen minuutin Apgar-pisteet olivat alle 8, ja vertailuryhmään kuului 51 lasta, joiden Apgar-pisteet olivat 9-10.

Kokeneet synnytyslääkärit, emeritusprofessori Kari Teramo ja dosentti Susanna Sainio arvioivat sokkoutetusti sykekäyrät synnytyksen viimeisten kahden tunnin ajalta. Tutkimusryhmästä 16 prosentilta ja vertailuryhmästä kahdelta prosentilta löytyi saltatorinen muutos ennen syntymähetkeä, mikä todennettiin napaverinäytteillä.

Voit lukea tutkimuksesta lisää täällä. Koko tutkimuksen sen sijaan löydät täältä.