Oulussa ja Helsingissä on kohta vuoden ajan ollut käynnissä tutkimus, joka tuo uutta tietoa suomalaisnaisten terveydestä ja seksuaalisesta hyvinvoinnista.

Poikkeuksellisen laajassa naisten terveystutkimuksessa selvitetään hyvinvointiin ja lisääntymisterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen on kutsuttu yli 4 500 Pohjois-Suomessa vuonna 1986 syntynyttä naista, joiden terveyttä on seurattu sikiöajoista asti.

”Näin laajaa naisten terveyttä kartoittavaa tutkimusta ei ole aiemmin Suomessa tehty”, kertoo naisten terveystutkimuksen päätutkija, naistentautien professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta.

Tutkimushanke päättyy ensi vuonna, mutta sen tämänhetkisiä tuloksia on jo alustavasti analysoitu. Oulun yliopiston mukaan tulokset tarjoavat kiinnostavan näkökulman suomalaisten naisten elämään.

Tulosten perusteella 97 prosenttia naisista kokee terveytensä hyväksi. Tästä huolimatta yli puolella tutkittavista havaitaan keskivartalolihavuutta (vyötärönympärys yli 80 cm), minkä lisäksi 10 prosentilla on suosituksia korkeammat verenpaineet.

Erikoislääkärin suorittamissa tutkimuksissa on myös löydetty useita vatsalihasten erkaumia ja terveydelle haitallista maksan rasvoittumista. Piltosen mukaan vaikeissa tapauksissa on tehty lähetteitä jatkoarvioon erikoissairaanhoidon puolelle.

Seksiä ainakin kerran viikossa, ehkäisynä kondomi

Tutkimuksen alustavat tulokset paljastavat myös, että kolme neljästä naisesta (75 %) on tyytyväinen seksielämäänsä. Tutkimuksen mukaan joka toinen harrastaa seksiä vähintään kerran viikossa.

Viidennes naisista myöntää kuitenkin kokevansa toistuvasti seksuaalista haluttomuutta. Naiset ilmoittavat haluttomuuden yleisimmiksi syiksi stressin, ajanpuutteen, lapset ja työn; koronapandemia ei ole merkittävästi vaikuttanut naisten seksielämään.

Tutkimuksen mukaan ehkäisynä 35-vuotias suomalaisnainen käyttää yleisimmin kondomia ja seuraavaksi yleisin menetelmä on hormonikierukka. Jälkiehkäisyyn on jossain elämänvaiheessa turvautunut 60 prosenttia naisista.

Tutkimuksen mukaan naisten tietoisuus lisääntymisterveydestä on keskimäärin hyvää, mutta harva tietää, että hedelmällisyys heikkenee merkittävästi jo ennen menopaussi-ikää. Yli puolella tutkituista 35-vuotiaista naisista on kuitenkin yhä raskaustoiveita, mikä saattaa tulevaisuudessa näkyä siten, että perhekoko jää suunniteltua pienemmäksi.

Naisten terveysongelmat jäävät usein havaitsematta

Oulun yliopiston mukaan tutkimukseen osallistuneet naiset ovat ilahtuneet tutkimuksesta saamansa terveystiedon laajuudesta, mutta yllätyksiäkin on tullut.

”Esimerkiksi endometrioosi- tai PCOS-diagnoosi on monille tullut yllätyksenä, vaikka heillä on ollut selkeitä oireita jo useiden vuosien ajan. Tämä osoittaa, että näinkin yleiset naisten terveysongelmat jäävät usein havaitsematta”, Piltonen harmittelee.

Tutkimuksen mukaan gynekologisia vaivoja esiintyy naisilla yleisesti. Esimerkiksi munasarjojen monirakkulaoireyhtymän (PCOS) kriteerit täyttyvät erikoislääkärin tutkimuksen perusteella 14 prosentilla, mutta vain 6 prosenttia ilmoittaa saaneensa aiemmin PCOS-diagnoosin.

Endometrioosidiagnoosin saaneita on noin 10 prosenttia ja ulkosynnyttimien kiputilan, vulvodynian, puolestaan 2,5 prosenttia. Neljännes 35-vuotiaista naisista kärsii virtsankarkailusta, kun taas toistuvat emätintulehdukset vaivaavat viidennestä.

”Tutkimustiimimme tekee hartiavoimin töitä sen eteen, että tutkimuksemme lopulliset tulokset löytävät tiensä laajasti myös yleiseen tietoisuuteen edistämään kaikkien naisten terveyttä”, Piltonen toteaa.

Voit tutustua naisten terveystutkimukseen lisää täällä.