Asiantuntijan mukaan oireet voi usein yhdistää vitamiinien ja kivennäisaineiden puutoksiin.

Elämä voi olla välillä todella stressaavaa ja ravitsemusterapeutti ja mindfulness-asiantuntija Charlotte Wattsin mukaan on seitsemän fyysistä oiretta, jotka voivat auttaa tunnistamaan sen, milloin henkilö on stressaantunut.

Watts uskoo, että ravitsemuksella on tärkeä rooli siinä, miten keho reahoi stressiin. The Independentin mukaan Watts selitti, että stressioireet voidaan usein yhdistää vitamiinien ja kivennäisaineiden puutoksiin.

”Stressijaksot käyttävät suuren osan ravintoaineista nopeammin, kun meidän järjestelmämme, kuten energiatasot, aivovasteet, hormonit ja vastustuskyky, työskentelevät korkeammalla ja nopeammalla tahdilla”, Watts sanoi.

Wattsin mukaan tämä voi ajan myötä johtaa vitamiinien ja kivennäisaineiden puutoksiin. Watts kertoi, että tällaiset oireet siitä voi ilmetä (suluissa vastaava vitamiinin tai kivennäisaineen puutos):

– Lohkeilevat huulet (B6-vitamiini)

– Hampaiden narskuttelu (B5-vitamiini)

– Valkoiset läikät kynsissä (sinkki)

– Ummetus ja ripuli (magnesium)

– Vuotavat ikenet (C-vitamiini)

– Punaiset näppylät raajoissa (E-vitamiini)

– Kurkku- ja rintatulehdukset (A-vitamiini)

The Independentin mukaan on myös loputtomasti tutkimuksia, jotka ovat todenneet stressin vaikutuksen vyötäröllä. Tuoreemman tutkimuksen mukaan tämä on kuitenkin yleisempää naisten kohdalla.

Kalifornian yliopiston San Franciscon kampuksen tutkimus selvitti, että traumaattisten elämäntapahtumien takia stressiä kokeneilla naisilla ylipainon kehittymisen riski on suurempi kuin heillä, jotka harvoin tuntevat olevansa stressaantuneita.

”Tiedämme stressin vaikuttavan käyttäytymiseen, mukaan luettuna siihen syövätkö ihmiset liian vähän tai liian paljon sekä neurohormonaaliseen aktiivisuuteen, osaltaan lisäten kortisolin tuotantoa, joka liittyy painonnousuun”, tutkimusta johtanut Michelle A. Albert selitti.

Vaikka stressi laajalti mielletään negatiivisia vaikutuksia omaavaksi, väittää Illinoisin Northwesternin yliopiston tutkijaryhmä pienen määrän stressiä voivan olla hyväksi solujen terveydelle. Cell Reportsissa julkaistun tutkimuksen mukan stressihormoni kortisoli voi suojata ikääntyviä soluja ja vähentää rappeuttavien sairauksien, kuten Alzheimerin taudin tai Huntingtonin taudin, riskiä.

Lähde: The Independent