Myös elintavat selittävät yksilöiden välillä nähtävää vaihtelua ikääntymisessä.

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hidastuneeseen biologiseen ikääntymiseen, kun taas työajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen ikääntymiseen. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, joka tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Biologisen ikääntymisen mittareina käytettiin epigeneettisiä kelloja, joiden avulla elinikään yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tutkia jo henkilöiden elinaikana. Tohtorikoulutettava Anna Kankaanpää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta kertoo, että kun epigeneettistä ikää verrataan kalenteri-ikään, voidaan päätellä, onko henkilö biologiselta iältään nuori vai vanha.

Jyväskylän yliopiston mukaan tutkimuksessa havaittiin, että epigeneettinen ikääntyminen on voimakkaasti periytyvää, mutta myös elintavat selittävät yksilöiden välistä vaihtelua. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä hidastuneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen sekä nuorilla aikuisilla että vanhemmilla tutkittavilla.

”Sen sijaan fyysisesti rasittava työ oli yhteydessä nopeutuneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen. Vapaa-ajan ja työajan fyysisen aktiivisuuden yhteydet ikääntymiseen olivat kuitenkin vähäisiä tai olemattomia, kun tupakointi huomioitiin analyyseissä”, Kankaanpää kertoo.

Eroja jo nuorena

Jyväskylän yliopiston mukaan tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään biologiseen ikääntymiseen ja eliniän odotteeseen liittyviä elintapatekijöitä ja sosioekonomisia eroja. Tulokset viittaavat siihen, että yksilölliset erot biologisessa ikääntymisessä ja eliniässä alkavat näkyä jo nuorena aikuisena.

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hidastuneeseen ja työajan fyysinen aktiivisuus kiihtyneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen.

”Havainnot selittyvät osittain sillä, että fyysistä työtä tekevillä tupakointi ja muut epäterveelliset elintavat ovat yleisempiä. Vastaavasti terveelliset elintavat näyttäisivät kasaantuvat samoille henkilöille”, Kankaanpää selvittää.

Tutkimus julkaistiin Medicine & Science in Sports & Exercise -journalissa. Tutkittavat olivat suomalaisen kaksoskohortin 21‒25-vuotiaita sekä 55‒72-vuotiaita identtisiä ja ei-identtisiä kaksosia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös 50‒74-vuotiaita kaksospareja, jotka erosivat vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden osalta toisistaan vähintään 32 vuoden ajalta. Osoittautui, että fyysisesti aktiivinen kaksonen oli epigeneettiseltä iältään keskimäärin 2‒3 vuotta kaksossisartaan nuorempi.