Ole mukavampi itseäsi kohtaan – se tehostaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia, toteaa tutkimus

Itsemyötätunto voi tehdä hyvää hyvinvoinnille monin tavoin.

Voit tehostaa omaa fyysistä ja henkistä hyvinvointiasi olemalla mukavampi itseäsi kohtaan, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Kun ajattelet mukavia ajatuksia itsestäsi ja läheisistäsi, voi se rauhoittaa sykettä sekä sammuttaa kehon ’uhkavasteen’, jonka on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu voivan vahingoittaa immuunijärjestelmää.

Oxfordin ja Exeterin yliopistojen tutkimusryhmä uskoo, että kyky sammuttaa ’uhkavaste’ voi laskea sairastumisriskiä. Itsemyötätunnon harjoitusten tekeminen voi siis olla terveellistä.

Tutkimuksesta uutisoineen Metron mukaan 135 tervetteä Exeterin yliopiston opiskelijaa jaettiin viiteen ryhmään. Ryhmien jäsenet saivat kuultavaksi erilaiset audio-ohjeet.

Tutkimusryhmä mittasi opiskelijoiden sykettä sekä hikoilureaktiota ja heitä pyydettiin kertomaan, miltä heistä tuntui. Osallistujat vastasivat kysymyksiin, kuten kuinka turvassa kokivat olevansa, kuinka todennäköisesti olivat kilttejä itseään kohtaan ja kuinka yhteydessä he kokivat olevansa muiden kanssa.

Kaksi ryhmää, joiden ohjeet rohkaisivat olemaan osallistujia mukavia itseään kohtaan, kertoivat tunteneensa enemmän itsemyötäntuntoa ja yhteyttä muihin. Heillä myös havaittiin kehollisia reaktioita, jotka olivat linjassa rentoutumisen ja turvallisuuden tunteiden kanssa.

Sen sijaan niillä osallistujilla, joiden ohjeet sisälsivät kriittisen sisäisen äänen, syke nousi ja hikoilureaktio oli suurempi. Tämä on linjassa uhkan ja hädän tunteiden kokemisen kanssa.

”Nämä löydökset osoittavat, että olemalla mukavampi itseään kohtaan, sammuttaa se uhkavasteen ja saa kehon turvallisuuden ja rentoutumisen tilaan, mikä on tärkeää elpymisen ja toipumisen kannalta”, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tohtori Hans Kirschner Exeterin yliopistosta sanoi.

”Aiempi tutkimus on selvittänyt, että itsemyötätunto oli kytköksissä parempaan hyvinvoinnin tasoon sekä parempaan mielenterveyteen, mutta emme tienneet miksi”, tutkimusta johtanut tohtori Anke Karl Exeterin yliopistosta kommentoi.

”Tutkimuksemme auttaa meitä ymmärtämään sitä mekanismia, miten olemalla mukava itseään kohtaan silloin, kun asiat menevät pieleen, voi olla hyödyksi psykologisille hoidoille”, hän lisäsi.

”Sammuttamalla uhkavasteen tehostamme immuunijärjestelmäämme ja annamme itsellemme parhaat mahdollisuudet toipua”, Karl totesi.

”Toivomme tulevien tutkimuksien voivan käyttää metodiamme tutkiakseen tätä ihmisillä, joilla on mielenterveyshäiriöitä, kuten toistuva masennus”, hän jatkoi.

Metron mukaan tutkimukseen osallistuneet kolme muuta ryhmää kuuntelivat nauhoituksia, jotka oli suunniteltu synnyttämään sisäinen kriittinen ääni, laittamaan osallistujat ”positiiviselle, mutta kilpailulliselle ja itseä parantavalle mielelle” tai emotionaalisesti neutraaliin ostostilanteeseen. Kaikki nauhoitukset olivat 11 minuuttia pitkiä.

Vaikka ihmiset sekä itsemyötätunto- että posiitivinen, mutta kilpaileva -ryhmissä kertoivat paremmasta itsemyötätunnosta ja laskeneesta itsekritiikistä, vain itsemyötätuntoryhmät osoittivat positiivisen kehollisen reaktion. Merkkejä olivat laskenut hikoilureaktio ja kaksi tai kolme lyöntiä keskimäärin minuutissa hidastunut syke verrattuna ryhmiin, jotka kuuntelivat kriittisen äänen nauhoituksia.

”Nämä löydökset auttavat meitä ymmärtämään lisää joitakin kliinisten kokeilujen tutkimuslöydöksiä, missä osoitamme, että yksilöt, joilla on toistuva masennus, hyötyvät etenkin mindfulness-pohjaisesta kognitiivisesta terapiasta, kun koettavat oppia olemaan itsemyötätuntoisempia”, tutkimuksen tekoon osallistunut Willem Kuyken Oxfordin yliopistosta sanoi.

”Minun käsitykseni on, että masennukselle taipuvaisille ihmisille heidän negatiivisten ajatusten ja tunteiden kohtaaminen myötätunnolla on merkittävästi erilainen tapa – että nämä ajatukset eivät ole ole faktoja”, hän lisäsi.

”Se esittelee erilaisen tavan olla ja sen tietäminen on melko transformatiivista monille”, hän päätti.

Metron mukaan tutkijat suunnittelevat nyt laajentavansa tutkimusta tutkimalla toistuvaa masennusta sairastavien fysiologisia reaktioita. Tutkijat korostivat, että tutkimus tehtiin terveillä ihmisillä, joten se ei tarkoita sitä, että masentuneet kokisivat samanlaista parannusta yksittäisistä harjoituksista.

Tutkimus julkaistiin Clinical Psychological Science -journalissa. Voit tutustua siihen lisää täällä.

Lähde: Metro