Näiden ruoka-aineiden avulla voi koettaa helpottaa omaa henkistä hyvinvointia.

Jokainen ihminen kokee toisinaan stressiä sekä ahdistusta, joka on tilapäisenä tunteena täysin normaalia. Stressiä ja ahdistusta voi koettaa helpottaa terveellisillä elämäntavoilla, kuten liikunnalla ja riittävillä yöunilla, mutta myös sillä voi olla vaikutusta, mitä syöt.

Good Housekeeping -sivuston mukaan on yhä enemmän tutkimuksin saatuja todisteita siitä, että vatsan kautta voi vaikuttaa mielenterveyteen ja ahditusoireisiin. Ruoansulatusjärjestelmästä huolehtiminen ruokavalion avulla voi olla hyödyksi pitkässä juoksussa ja toimia yhtenä tapana säännöstellä mielialaa terapian ja lääkityksen lisäksi.

Vaikka ei ole mitään taianomaisia ruokia, jotka voisivat parantaa tai hoitaa ahdistusta ja masennusta, on muutamia muutoksia, joita tekemällä päivittäisiin ruokavalintoihin voit parantaa mielialaasi ja henkistä hyvinvointiasi.

Alla onkin kymmenen esimerkkiä syötävistä, jotka voivat helpottaa ahdistusta ja stressiä.

Fermentoitu ruoka

Fermentoitu eli hapatettu ruoka sisältää probiootteja, bakteereja, jotka elävät ruoansulatuskanavassa ja auttavat sitä puolustautumaan haitallisilta taudinaiheuttajilta ja mikrobeilta. Syömällä enemmän probiootteja voit auttaa pitämään huolta suoliston mikrobiomista, mikä mahdollisesti on hyödyksi ruoansulatusjärjestelmän ja aivojen kytkökselle. Fermentoituja ruokia ovat muun muassa miso, tempe, hapankaali ja kimchi.

Kirsikat

Kirsikoissa on antioksidantteja, kuten kversetiinejä, jotka auttavat edistämään rauhallisuuden tunteita. Good Housekeepingin mukaan ahdistuksen ja masennuksen oireiden väheneminen ja lisääntynyt onnellisuus on yhdistetty siihen, että syö yleisesti enemmän hedelmiä ja vihanneksia. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että viisi annosta tai enemmän hedelmiä ja kasviksia päivässä auttaa tehostamaan mielialaa.

Kiivit

Alustavien tutkimusten mukaan C-ja E-vitamiinien sekä folaatin yhdistelmä voi auttaa vähentämään oksidatiivista stressiä, joka voi johtaa krooniseen inflammaatioon. Ne voivat myös auttaa edistämään serotoniinin tuotantoa, mikä on hyvinvointiin ja onnellisuuteen yhdistetty aivojen välittäjäaine.

Merenelävät

Riittävä merenelävien syöminen voi antaa kognitiivista boostia ja parantaa mielialaa niissä olevien omega-3-rasvahappojen takia, ilmenee alustavista tutkimuksista. Good Housekeepingin mukaan kannattaa koekilla lisätä ruokavalioon enemmän lohta, makrilleja, sardiineja ja äyriäisiä.

Avokadot

Tämä ravintoaineita pursuava hedelmä on täynnä B6-vitamiinia ja magnesiumia. Tämä yhdistelmä voi auttaa serotoniinin tuotantoa aivoissa. Avokadon lisääminen munakkaisiin, salaatteihin ja jopa smoothien joukkoon auttaa sinua saamaan myös lisää kuitua ja terveellisiä rasvoja.

Pavut ja palkokasvit

Kikherneet, linssit, pavut ja palkokasvit antavat myös antioksidantteja, B6-vitamiinia ja magnesiumia. Runsaasti proteiinia sisältävät syötävät ovat hyvä vaihtoehto punaiselle lihalle.

Maustamaton kreikkalainen jogurtti

Good Housekeepingin mukaan jogurtissa on tärkeitä mineraaleja, jotka voivat auttaa stressin oireiisin ja tasapainottaa mielialaa, minkä lisäksi niistä saa probiootteja. Suosi maustamatonta, makeuttamatonta versiota käytettäväksi muun muassa aamuapalalla, välipaloissa ja dippeihin.

Täysjyvä

Prebiootit antavat polttoainetta probiooteille, jotta ne selviävät ja kukoistavat. Prebiootteja saa 100-prosenttisesta täysjyvästä, kuten kaurasta, ohrasta, leseistä sekä monenlaisista hedelmistä, vihanneksista ja pavuista. Syömällä enemmän näitä syötäviä autat ruoansulatuskanavan serotoniinireseptoreita toimimaan kunnolla ja ne on yhdistetty vähentämään kroonisten sairauksien riskiä.

Maito

Lasillinen maitoa ennen nukkumaanmenoa voi tehdä hyvää. Good Housekeepingin mukaan lasillinen maitoa antaa ravintoaineita, kuten kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia. Magnesiumia etenkin on tutkittu liittyen sen rooliin ahdistuksessa.

Kurpitsansiemenet

Noin 30 grammaa (yksi unssi) kurpitsansiemeniä antaa lähes 20 prosenttia päivittäisestä magnesiuin ja kaliumin tarpeesta. Näitä siemeniä voi ripotella aterioiden joukkoon tai napostella sellaisenaan.

Jos oma mielenterveys huolettaa, älä pelkää kääntyä lääkärin puoleen. Esimerkiksi jos ahdistus on jatkuvaa ja pitkäaikaista, voi silloin olla kyse yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä.

Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsii Terveyskirjaston mukaan noin viisi prosenttia ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä. Ahdistusneisuushäiriön hoidossa käytetään usein terapiaa ja/tai lääkärin määräämää lääkitystä.

Voit lukea lisää ahdistuksesta esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran sivuilta. Voit myös tarvittaessa soittaa valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, joka palvelee arkisin kello 09-07 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä kello 15-07 numerossa 09 2525 0111.

Lähde: Good Housekeeping