Tuore raportti on selvittänyt, mitä suomalaiset arvostavat työpaikalla ja missä he näkevät eniten parannettavaa.

Suomalaiset saa viihtymään työpaikalla johtaminen ja toimintatavat, oma työ sekä työilmapiiri. Tämä selviää Taloustutkimuksen ja työnhakupalvelu Duunitorin teettämästä Henkilöstökokemusraportista, johon on vastannut yli 3 600 työssäkäyvää suomalaista.

Duunitorin mukaan yllättäen kokemus oman työpaikan johtamisesta vaikuttaa työntekijöiden tyytyväisyyteen jopa enemmän kuin oman työn sisältö. Kaikkien tyytyväisimpiä suomalaiset ovat kuitenkin omaan työhön.

Omalla työllä tarkoitetaan raportissa esimerkiksi sitä, onko innostunut työstään, onko työ riittävän haasteellista, onko työllä työntekijän mielestä tarkoitus ja vaihtelevatko työtehtävät tarpeeksi. Näistä tekijöistä ylivoimaisesti tärkein työntekijöille on tunne siitä, että oma työ innostaa.

“Työssäkäyvä kuluttaa huomattavan osan ajastaan töissä. Työn täytyy olla sen verran kiinnostavaa, että jaksaa ja viihtyy. Innostus on siksi keskeistä”, Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto sanoo.

“Kaikki eivät silti innostu samoista asioista. Yksi innostuu työn yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kun toinen saa intoa kädentaitojen käyttämisestä. Innostus voi olla myös epäsuoraa, kuten syntyä siitä, mitä työnteko mahdollistaa vapaa-ajalla”, hän jatkaa.

Johtamisessa paljon petrattavaa

Raportin mukaan suomalaisia pännii töissä eniten johtaminen; raportista ilmenee selvästi, että johtamiseen toivotaan muutosta. Vastaajien mielestä se on huomattavasti tärkeämpi kehityskohde kuin seuraavaksi eniten esiin nousevat sisäinen tiedonkulku ja palkitseminen.

Johtamiseen ja työpaikan toimintatapoihin liittyen suomalaisille merkitsee eniten luottamus työpaikan johtoon, jossa he myös näkevät johtamisen osalta eniten petrattavaa. Muita työntekijöille tärkeitä johtamisen osa-alueita ovat esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu ja johdon ammattitaitoisuus.

“Tyytymättömyys liittyy varmasti siihen, että johtaminen on itseä koskeva asia, joka on usein jonkun muun käsissä. Lisäksi monelle hyvälle asiantuntijalle on tehty karhunpalvelus, kun työnantaja on palkinnut ammatillisesta osaamisesta johtajan pestillä”, Vaisto toteaa.

Vaiston mukaan johtaminen edellyttää substanssiosaamista, mutta siinä on kyse myös organisaatiotaidoista. Hän lisää, ettei kaikilla ole niitä, eivätkä kaikki ole kiinnostuneita niiden kehittämisestä.

“Johtaminen on murroksessa, mutta yhä vain pieni etujoukko harjoittaa jaettua, palvelevaa tai kontekstilla johtamista, eivätkä nämä periaatteet vielä kuvaa suomalaista työelämää laajemmin”, Vaisto kertoo.

Palkkaus luultua vähemmän tärkeä tekijä

Duunitorin mukaan sisäinen tiedonkulku on usein vaikea rasti, ja tyytymättömyys organisaatioiden sisäiseen viestintään näkyykin raportin tuloksissa. Työntekijät peräänkuuluttavat varsinkin avointa, oikea-aikaista ja ymmärrettävää viestintää – ja näkevät kaikkien kolmen osalta kehitettävää.

“Ihminen tarvitsee työssä onnistuakseen tietoa työhön vaikuttavista tekijöistä. On tarpeetonta ja kohtuutonta pitää työntekijää pimennossa asioista, jotka auttavat oman työn ja elämän suunnittelussa. Toisaalta viestintä ja tiedonkulku ovat kyselytutkimuksissa kehittämiskohteiden vakiokalustoa”, Vaisto huomauttaa.

Moni suomalainen on myös tyytymätön palkkaukseen. Suomalaiset pitävät tärkeimpänä hyvien työsuoritusten huomioimista ja siihen he myös toivovat eniten parannusta, mitä tulee palkkoihin.

“Palkitsemiseen kohdistuu äänekästä nurinaa, mutta tilastollinen analyysi paljastaa, ettei palkka vaikuta tyytyväisyyteen niin paljon kuin voisi kuvitella. Tässäkin on ala- ja yksilökohtaisia eroja, mutta keskimäärin palkkaus ei vaikuta olevan Suomessa tärkeimpiä tekijöitä hyvän työntekijäkokemuksen takana”, Vaisto toteaa.

“Eri kysymysten tuloksia yhdistelemällä voi silti päätellä, että kokemus oikeudenmukaisuudesta on suomalaisille tärkeä työelämässä ja että he näkevät siinä parannettavaa, esimerkiksi palkkojen osalta”, hän päättää.