HUS: Koronan deltamuunnos näkyy raskaan olevien tehohoidon tarpeena ja ennenaikaisina synnytyksinä

Raskaana olevien koronavirustartunnat ovat saaneet HUSin huolestumaan.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) mukaan koronaviruksen deltamuunnoksen yleistyttyä raskaana olevan riski saada tartunta on merkittävästi kasvanut. Herkemmin tarttuva deltamuunnos aiheuttaa raskaana oleville vaikeamman taudin kuin aiemmat muunnokset.

Muuttunut tilanne näkyy HUSissa raskaana olevien tehohoidon tarpeena ja ennenaikaisina synnytyksinä. Linjajohtaja Aydin Tekay HUSin Naistentaudeilta ja synnytyksistä kertoo, että raskaus ja koronavirusinfektio on monin tavoin huono yhdistelmä.

”Raskaus itsestään lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon. Iso kohtu vähentää keuhkojen tilavuutta ja koronavirusinfektion aikana raskaana olevan hapetus voi huonontua nopeasti”, hän sanoo.

”Lisäksi raskaana olevilla on kohonnut verisuonitukosriski ja koronavirusinfektio lisää sitä entisestään”, Tekay lisää.

Vastasyntyneitä joutunut teholle äidin tartunnan vuoksi

HUSin mukaan brittitutkijat ovat verranneet sairaalahoitoon joutuneiden raskaana olleiden taudin vakavuutta ja synnytystä eri ajankohtina ja eri virustyyppien ollessa valtaviruksina. Vertailusta ilmenee, että aiempiin virustyyppeihin verrattuna deltavirus aiheuttaa enemmän ennenaikaisia synnytyksiä, koronavirustartunnan vuoksi käynnistettyjä synnytyksiä ja keisarinleikkauksia.

Lisäksi deltamuunnos lisää raskaana olevan keuhkokuumeita, hengitystuen ja tehohoidon tarvetta sekä vastasyntyneen riskiä joutua tehohoitoon. HUSin vastasyntyneiden teho-osasto Saarella on ollut koronavirusepidemian aikana äidin koronavirustartunnan vuoksi hoidossa noin 30 täysiaikaista ja ennenaikaisesti syntynyttä vauvaa, joista ennenaikaisia lapsia oli 20; yksikään vastasyntynyt ei ole sairastunut koronaan.

”Vaikka koronatartunta vastasyntyneellä on harvinainen, ennenaikaisuus lisää haasteita ja tehohoidon tarvetta. Keskosuus lisää hengityksen tukihoidon tarvetta ja mitä ennenaikaisemmasta lapsesta on kyse, sitä suurempi riski on”, osastonylilääkäri Marjo Metsäranta kertoo.

”Lähes kaikki pikkukeskoset tarvitsevat hengityksen tukihoitoa ja suuri osa myös hengityskonehoitoa. Lisäksi keskoset tarvitsevat usein suonensisäistä ravitsemusta ja myös antibioottihoitoa infektioherkkyytensä vuoksi”, hän jatkaa.

Teholle joutuneet odottajat lähes kaikki rokottamattomia

Herkemmin tarttuvalta deltamuunnokselta on vaikea suojautua muutoin kuin ottamalla rokote. Suomessa niin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kuin HUS suosittelevat koronarovirusrokotetta kaikille raskaana oleville raskauden kestosta riippumatta, ja rokotetta suositellaan myös imettäville ja raskaana olevan lähipiirille.

HUSin mukaan maailmanlaajuisen valtavan käyttökokemuksen, eläinkokeiden ja tähän asti kertyneen tutkimustiedon perusteella voidaan sanoa, että koronavirusrokote on turvallinen sekä raskaana olevalle että sikiölle. Koronarokotus suojaa raskaana olevaa naista taudin vaikealta muodolta, sairaala- tai tehohoitoon joutumiselta sekä todennäköisesti myös ennenaikaisen synnytyksen riskiltä.

”Suomen kaikista synnytyksistä kolmasosa hoidetaan HUSin sairaaloissa. Meille on kertynyt paljon kokemusta vaikean taudin aiheuttamista ongelmista. Sen sijaan tiedossamme ei ole yhtään tapausta, jossa rokotus olisi aiheuttanut ongelmia raskaana olevalle, sikiölle tai vastasyntyneelle”, Tekay sanoo.

Raskaana olevan koronavirustauti voi kasvattaa ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyyttä. Jos vaikea tautimuoto johtaa raskaana olevan tehohoitoon, joudutaan käytännössä aina tekemään keisarinleikkaus.

Esimerkiksi syyskuun lopulla HUSin sairaaloissa vaikean koronavirusinfektion vuoksi ennenaikaisesti keisarileikkaukseen tai tehohoitoon joutuneet raskaana olevat lähes kaikki olleet rokottamattomia. Lisätietoa raskaana olevien ja imettävien koronarokotuksista löydät THL:n sivuilta täällä ja HUSin suosituksen löydät täältä.

Ajankohtaista tietoa koronaviruksesta ja Suomen koronatilanteesta löydät THL:n sivuilta täällä.