Vyötärölihavien kannattaa välttää alkoholia - taustalla rasvamaksa, joka ei siedä alkoholia

Rasvamaksasta on tullut Suomessa kansantauti, jonka selkein merkki on vyötärölihavuus.

Vyötärölihavuuden ja alkoholin yhteisvaikutus on luultua vaarallisempaa. HUSin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laajassa tutkimuksessa selvisi, että rasvamaksaa sairastaville ei ole olemassa turvallista alkoholin vähimmäiskäyttörajaa.

”Pieninä annoksina käytetyn viininkin todetaan lisäävän rasvamaksataudin etenemisen riskiä, ja muu alkoholi peräti kaksinkertaistaa riskin sairastua oireiseen maksatautiin”, tutkimuksessa mukana ollut gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti Fredrik Åberg kertoo tiedotteessa.

Rasvamaksaa sairastavilla oireisen maksataudin riski kaksinkertaistui päivittäin 10-19 grammaa mitä tahansa alkoholia tai alle 10 grammaa muuta alkoholia kuin viiniä nauttivilla verrattuna alkoholia käyttämättömiin. Yksi alkoholiannos sisältää noin 10–14 grammaa alkoholia, joka vastaa pientä pullollista keskiolutta tai siideriä, yhtä lasia mietoa viiniä tai ravintola-annosta väkeviä.

”Rasvamaksaa sairastavan on vältettävä alkoholia. Lihavan maksalle on tuopillisesta olutta yhtä paljon haittaa kuin neljästä tuopillisesta laihan maksalle”, Åberg sanoo.

Rasvamaksa voi edetä tulehdukseksi, joka voi johtaa kirroosiin

Lihavuuden ja liikkumattomuuden seurauksena rasvamaksasta on tullut Suomessa kansantauti, sillä keskivartalolihavista 70–80 prosentilla on rasvamaksa.

”Mikäli vyötärön ympärysmitta on naisella yli 88 senttimetriä tai miehellä yli 102 senttimetriä, ja varsinkin jos siihen vielä liittyy diabetes, verenpainetauti tai kolesterolipoikkeavuus, on kyseisellä henkilöllä suurella todennäköisyydellä rasvamaksa”, Åberg kertoo.

Jos elintapoja ei muuteta, rasvamaksa voi edetä vuosien saatossa rasvamaksatulehdukseksi, joka saattaa johtaa maksakirroosiin. Loppuvaiheen kirroosin ainoa hoito on maksansiirto – rasvamaksan aiheuttama kirroosi on HUSissakin yksi maksansiirtojen yhä lisääntyvä syy.

Kun kirroosi aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan komplikaation, puhutaan oireisesta maksataudista. Näitä komplikaatioita voivat olla esimerkiksi suolistovuoto, vesivatsa, aivosairaus, munuaisten akuutti vajaatoiminta tai maksasyöpä.

HUSin ja THL:n yhteistyössä tehdyn tutkimuksen tavoitteena on ollut löytää tapoja tunnistaa nämä riskihenkilöt hyvissä ajoin sekä ennaltaehkäistä oireisen maksataudin kehittyminen.

Vyötärölihavuus selkein merkki rasvamaksasta

Rasvamaksa ei yleensä oireile eikä aina näy maksa-arvoissakaan, ja ensimmäinen oire saattaa ilmetä vasta edenneen maksakirroosin vaiheessa. Rasvamaksan voi kuitenkin useimmiten havaita ultraäänitutkimuksessa, mutta tulehduksellisen rasvamaksan varmuudella vain maksasta otettavan koepalan avulla.

Selkein merkki rasvamaksasta on kuitenkin vyötärölihavuus. Rasvamaksasairauksia ehkäistään laihduttamalla ja liikkumalla sekä alkoholia välttämällä, oli kyse alkoholiin liittymättömästä tai liittyvästä rasvamaksasta.

Rasvamaksa on ollut keski-ikäisten sairaus, mutta lihavuuden yleistyttyä sitä löydetään nykyisin nuoriltakin aikuisilta ja jopa lapsilta. Sen seuraavaa astetta, rasvamaksatulehdusta, on todettu normaalipainoisista kolmella prosentilla ja ylipainoisista 10–20 prosentilla.

Rasvamaksatulehdus ennakoi maksakirroosin lisäksi tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja ja on nykyisin yleistyvän maksasolusyövän taustalla. Maksakirroosiin kuolee vuosittain yli 1000 ihmistä ja heidän määränsä odotetaan lisääntyvän lihavuuden yleistyessä.

Tutkimus julkaistiin Hepatology-journalissa ja voit tutustua siihen tarkemmin täällä.

Tutkimukseen koottiin terveystiedot 8345 rasvamaksapotilaalta. Mukana oli tiedot myös heidän alkoholinkäytöstään. Tutkimuksessa yhdistettiin useiden eri rekistereiden tiedot kansainvälisestikin vertailtuna ainutlaatuisista FINNRISK ja Terveys 2000 -aineistoista, sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereistä sekä väestörekisteristä. Tutkimus on osa isompaa kokonaisuutta pyrkiä ymmärtää maksatauteihin sairastumisen riskitekijöitä ja perintötekijöiden osuutta niihin.