Viherkasvien haasteellisin aika on käsillä - näin hoidat kasvejasi talven yli

Viherkasvit siirtyvät talvilepoon, kun ulkona valon määrä vähenee ja päivän pituus lyhenee.

Talvi on viherkasveille haasteellisinta aikaa. Nyt onkin se hetki, kun viherkasvien kastelua sekä lannoitusta vähennetään ja niiden hoitorutiineissa aloitetaan talviaika, kertoo Biolan.

Marraskuun alusta helmikuun puoliväliin asti luonnonvaloa on niin vähän, että lähes kaikki viherkasvit kärsivät valon puutteesta. Vähässä valossa kasvu pysähtyy, ja kun kasvit eivät kasva, eivät ne tarvitse lannoitusta eivätkä niin paljon kastelua kuin kesällä.

”Yleisin viherkasvien hoitovirhe talviaikaan on liikakastelu. Märäksi kasteltu ruukun multa on ilmaton. Hapenpuutteesta kärsivät juuret alkavat ruskettua ja sitten lehdet kellastua. Lopulta koko kasvi voi kuolla”, Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula varoittaa.

”Herkimpiä liikakastelulle ovat mehevälehtiset ja -vartiset mehikasvit, kuten rahapuu, pylvästyräkki ja kaktukset. Myös amppelikasvatuksen myötä uuteen suosioon noussut kultaköynnös kärsii talvella herkästi märässä mullassa”, hän sanoo.

Tulitikku avuksi

Ennen kuin kastelet kasvisi, tarkista mullan kosteus. Silmämääräisesti se on hankalaa, koska pintamullan on hyvä antaa kuivua talvella aina ennen uutta kastelua.

Kerttulan mukaan mullan kosteus kannattaa tarkistaa hieman pintaa syvemmältä. Tähän hyvä apuväline on tulitikku.

”Kun sen työntää muutaman sentin syvyyteen ja nostaa ylös, niin tietää onko multa ruukussa kosteaa: kosteasta mullasta tikkuun jää pieniä multamuruja, kuiva multa ei jää tikkuun kiinni”, hän vinkkaa.

Myös lannoitus voidaan lopettaa vuoden pimeimmäksi ajaksi. Biolanin mukaan lannoituksen tilalla annetaan merileväuutetta, joka lisää kasvien elinvoimaisuutta.

Merilevää voi antaa joko kastelu- tai sumutusveteen sekoitettuna.

Kasvit tekevät sisäilmasta terveellisempää

Kuiva huoneilma on lämmityskaudella riski kasvien hyvinvoinnille. Useimmat kotien viherkasvit ovat kotoisin tropiikista, missä on luonnostaan kostea ilma.

Kun nämä kasvit joutuvat sinnittelemään huoneessa, jonka suhteellinen ilmankosteus voi pakkasella laskea jopa alle 30 prosenttiin, on riskinä lehdenkärkien ruskettuminen. Pahiten kuivasta huoneilmasta kärsivät kasvit, joilla on isot ja ohuet lehdet, kuten silkkimaija, nukkumatti ja saniaiset.

”Kasvit viihtyvät paremmin, jos ne kootaan ryhmiksi. Kasvit haihduttavat vettä huoneilmaan, ja mitä enemmän kasveja huoneessa on sitä tehokkaammin ne pystyvät parantamaan kuivaa huoneilmaa”, puutarhaneuvoja kertoo.

”Kuiva ilma on haitallista myös meille ihmisille, joten kasvien avulla sisäilmasta saadaan terveellisempää”, Kerttula muistuttaa.

Anna valoa kasveille

Biolanin mukaan talvikuukausiksi viherkasvit siirretään valoisimmalle ikkunalle. Kaiken luonnonvalon pyydystämiseksi ikkunan edestä siirretään kaihtimet ja verhot päiväksi sivun.

Kiiltävälehtisten kasvien valonsaanti paranee, kun lehdet puhdistetaan pölystä joko pyyhkimällä kostealla liinalla tai suihkuttamalla kasvit säännöllisesti. Kerttulan mukaan nyt suosiossa olevat kirjavalehtiset viherkasvilajikkeet ovat kaikkein herkimpiä valonpuutteelle.

”Kirjavalehtisillä kasveilla on vähemmän lehtivihreää kuin vihreälehtisillä ja siksi niiden elinvoima hiipuu herkemmin vähässä valossa. Liian vähässä valossa kauniin kirjavat lehdet saattavat muuttua tylsän vihreiksi”, hän selittää.

Kirjavalehtisten kasvien lisäksi myös aavikon paahteesta kotoisin olevat mehikasvit kannattaa talvella siirtää kodin valoisimpaan paikkaan. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi rahapuu ja kaktukset.

Talvikuukausina kasvivalot parantavat viherkasvien viihtyvyyttä ja lisävalon avulla kasvit viihtyvät myös sisemmällä huoneessa. Kasvivalot kannattaa pitää päällä niin, että kasveilla on noin 12 tuntia vuorokaudessa valoisaa aikaa.

Tarkista alta, mihin ryhmään viherkasvisi kuuluvat

Tarvitsee ilman kostuttamista (kokoa kasvit ryhmäksi ja sumuttele lehtiä)