Vain harva suomalainen myöntää shoppailevansa liikaa – häpeän tunne yleistä himoshoppaajille

Tämän viikon Black Friday houkuttelee ihmisiä ostoksille ja käynnistää joulukaupan, mutta kaikille shoppailu ei rajoitu vain jouluun.

Yli puolet suomalaisista käy shoppailemassa vähintään kerran vuodessa, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselytutkimuksesta. Joulu on vuoden suurimpia ostossesonkeja ja monille suomalaisille merkittävin ostoskuukausi.

Joulukauppa käynnistyy toden teolla tällä viikolla Black Fridayn myötä, mutta kaikille shoppailu ei rajoitu joulunaikaan, vaan ostoksilla käydään useamman kerran vuodessa. Osalle suomalaisista ostoksilla käynti on pakoa arjesta, kun taas osa saattaa jopa tuntea häpeää shoppailustaan.

LähiTapiola kysyi suomalaisilta, kuinka usein he shoppailevat, eli ostelevat tavaroita, jotka eivät ole juuri sillä hetkellä välttämättömiä heidän taloudelleen. Yli tuhannesta vastaajasta joka viides sanoi käyvänsä shoppailemassa vähintään kerran puolessa vuodessa ja joka neljäs käy ostoksilla kerran kuussa.

Naisista joka neljäs kertoi shoppailevansa vähintään kerran puolessa vuodessa, kun miehistä samoin kertoi tekevän alle viidennes (18%). Kerran kuussa shoppailevien kohdalla erot eivät ole suuret: 17 prosenttia naisista ja 15 prosenttia miehistä shoppailee kerran kuukaudessa.

Eri ikäryhmissä sen sijaan oli isoja eroja, ja keski-iän ylittäneillä shoppaileminen on harvempaa kuin nuoremmilla. Vähintään kerran kuussa shoppailee joka kolmas 25-34-vuotias ja joka viides 34-44-vuotias, kun taas vain yhdeksän prosenttia 45-53-vuotiaista ja seitsemän prosenttia eläkeläisistä kertoi olevansa kuukausishoppailijoita.

Enintään 500 euroa shoppailuun vuodessa

LähiTapiolan mukaan enemmistö suomalaisista sanoi käyttävänsä shoppailuun enintään 500 euroa vuodessa. Yli tuhat euroa sen sijaan käytti harvempi kuin joka kuudes vastaaja.

Vastaajien tulotaso sekä talouden koko vaikuttavat selvästi siihen, kuinka paljon rahaa käytetään shoppailuun. Hyvin toimeentulevista 39 prosenttia paljasti käyttävänsä shoppailuun yli 500 euroa vuodessa.

Jatkuvasti tinkimään joutuvista suomalaisista vain seitsemän prosenttia sanoi käyttävänsä yli 500 euroa vuodessa ostoksiin. Lisäksi yhden hengen sinkkutaloudet käyttävät ostoksiin vähemmän rahaa kuin perheelliset.

Valta osalle suomalaisista shoppaileminen ei aiheuta taloudellisia ongelmia tai muita tunnontuskia, mutta heitäkin on, joille osteleminen on ongelma. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan ostosten hoitaminen on paperilla helppoa, mutta käytäntö voi mennä täysin eri rataa.

”Todelliset tarpeet saattavat jäädä rahapelien, päihteiden tai rihkaman jalkoihin. Järkevä harkinta voi vaihtua impulsiivisiin heräteostoksiin, joita vielä rahojen loputtuakin ryyditetään kulutusluotoilla. Lopputuloksena voikin olla ostoskrapulainen pahoinvointi”, hän toteaa.

Vain himoshoppaajille osteleminen on ongelma

LähiTapiolan mukaan vähintään kerran vuodessa ostoksilla käyvistä joka kolmas (35%) kertoi joutuneensa taloudellisiin ongelmiin enintään joskus toimiensa vuoksi. Silloin tällöin tai usein ongelmia ostoksista aiheutui 14 prosentille vastaajista.

Vähintään ajoittaista syyllisyyttä, häpeää tai katumusta shoppailustaan sanoi tunteneensa 11 prosenttia shoppailijoista. Ajoittain arjen ongelmia pakeni shoppailuun 14 prosenttia vastaajista.
Kyselytutkimuksessa ilmeni, että naiset kokevat jonkun verran enemmän tuntemuksia ostoksistaan kuin miehet. Sen sijaan erilaiset tunnontuskat ovat selvästi yleisempiä niille, jotka käyttävät shoppailuun yli tuhat euroa vuodessa.

”Rahatunteet on hyvä oppia tunnistamaan. Nuuka kituuttaja hermostuu, jos rahaa joutuu käyttämään senttiäkään ylimääräistä. Osalla taas raha oikein polttaa näpeissä ja rauhoittuminen onnistuu vasta kun rahat ovat palaneet”, Nummiaro sanoo.

”Oman talouden hallinta kytkeytyy kaksisuuntaisesti laajempaan elämänhallintaan. Ostoskäyttäytyminen voi heijastaa esimerkiksi sosiaalisten ja parisuhteiden kipukohtia, jolloin hetkellisestä mielihyvästä haetaan lohtua. Mutta arjen ongelmien lääkitseminen mielihyvän aivokemialla voi pään selvittyä kääntyä katumukseen, häpeään ja ostojen piilotteluun. Velkaantumiselta pääsee hetkeksi piiloon uusien lainoja ottamalla, mutta elämänhallinta vaikeutuu entisestään”, hän lisää.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar TNS ja siihen vastasi kaikkiaan 1 034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa 2019 ja sen tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.