Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin hermoston rappeumasairaus ja sitä sairastaa Suomessa arviolta noin 15 000 henkilöä.

Runsas antibioottien käyttö saattaa altistaa Parkinsonin taudille. Tämä selviää HUSin neurologian klinikan tutkimuksesta, joka on julkaistu Movement Disorders -journalissa.

Voimakkain yhteys oli laajakirjoisilla ja anaerobisiin bakteereihin sekä sieniin tehoavilla antibiooteilla. Tutkimuksen mukaan myös antibioottialtistuksen ajankohdalla vaikutti olevan merkitystä.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tiettyjen antibioottien runsas käyttö voi altistaa Parkinsonin taudille jopa 10-15 vuoden viiveellä. Tämä yhteys voisi liittyä niiden suoliston mikrobiston koostumusta muokkaavaan vaikutukseen.

”Yhteys antibioottialtistuksen ja Parkinsonin taudin välillä sopii nykykäsitykseen, minkä mukaan merkittävällä osalla potilaista Parkinson saattaa saada alkunsa suolesta, mahdollisesti mikrobiston muutoksiin liittyen, vuosia ennen liikehäiriö-oireiden ilmaantumista”, sanoo tutkimustiimin johtaja, neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans HUSin neurologian klinikalta.

”Oli tiedossa, että Parkinson-potilaiden suoliston bakteerikoostumus on poikkeava, mutta syy tälle on epäselvä. Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että tietyt tavallisesti käytetyt antibiootit, joiden tiedetään vaikuttavan vahvasti suolen mikrobistoon, voisivat olla altistava tekijä”, hän lisää.

Löydös voi vaikuttaa antibioottien määräyskäytäntöihin tulevaisuudessa

Suolistossa on todettu Parkinsonin taudille tyypillisiä patologisia muutoksia jopa 20 vuotta ennen diagnoosia. Ummetuksen, ärtyvän suolen oireyhtymän ja tulehduksellisten suolistosairauksien on todettu olevan yhteydessä suurempaan riskiin sairastua Parkinsonin tautiin.

HUSin tiedotteen mukaan antibioottialtistuksen on todettu aiheuttavan muutoksia suoliston mikrobiomiin ja niiden käytön on todettu lisäävän riskiä useisiin sairauksiin, kuten psykiatrisiin häiriöihin ja Crohnin tautiin. Nämä sairaudet tai lisääntynyt infektioalttius eivät kuitenkaan selitä nyt havaittua yhteyttä antibioottien ja Parkinsonin välillä.

”Löydöksellä voi olla merkitystä myös antibioottien määräyskäytäntöihin tulevaisuudessa. Antibioottiresistenssiongelman lisäksi mikrobilääkkeitä määrätessä olisi hyvä huomioida myös niiden mahdollisesti pitkäkestoisetkin vaikutukset suoliston mikrobiomiin ja eräiden sairauksien kehittymiseen”, Scheperjans kertoo.

Antibioottialtistuksen mahdollista yhteyttä Parkinsonin tautiin tutkittiin tapaus-verrokkitutkimuksessa terveydenhuollon rekistereistä poimittujen tietojen avulla. Tutkimuksessa verrattiin antibioottialtistusta vuosina 1998-2014 Parkinsonin tautiin sairastuneiden henkilöiden ja iän, sukupuolen sekä asuinpaikan mukaan kaltaistettujen verrokkien välillä.

Antibioottialtistusta tarkasteltiin kolmella eri aikajaksolla: 1-5, 5-10 ja 10-15 vuotta ennen indeksipäivää suun kautta otettavien antibioottien ostotietojen perusteella. Altistus luokiteltiin ostettujen kuurien perusteella ja altistusta tarkasteltiin myös luokittelemalla antibiootteja niiden kemiallisen rakenteen, vaikutuskirjon ja -mekanismin mukaan.

Voit tutustua tutkimukseen lisää täällä.

Kommentit

Kommenttia