Pidä suusi terveenä – teet palveluksen myös sydänterveydellesi

Hampaiden harjaaminen ja suun terveydestä huolehtiminen ovat osa terveellisiä elämäntapoja.

Terveelliset elämäntavat auttavat pitämään sydämen hyvinvoivana ja sydän- ja verisuonisairaudet loitolla. Terveystalo muistuttaa, että huono suun terveys voi lisätä riskiä sairastua myös valtimonkovettumatautiin, joka on osa sydän- ja verisuonisairauksia ja kuuluu suomalaisten kroonisiin kansantauteihin.

Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi on sairaus, jossa kolesterolia kertyy hiljalleen valtimoiden seinämiin aiheuttaen seinämän paksuuntumista. Näin valtimoiden ontelot kaventuvat, eikä veri enää kierrä entiseen tapaan.

Valtimonkovettumatauti kehittyy hitaasti ja sen vaikutukset näkyvät vasta useiden vuosien, jopa vuosikymmenten päästä.

“Valtimonkovettumatauti voi johtaa ajan myötä esimerkiksi sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai alaraajojen verenkierron heikkenemiseen. Valtimonkovettumataudin seuraukset vaikuttavat elämänlaatuun merkittävästi”, Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula kertoo tiedotteessa.

Tulehdus suussa voi altistaa sydänsairauksille

On helppo ajatella, että suun terveydellä ei ole mitään tekemistä valtimoiden tukkeutumisen kanssa. Terveystalon mukaan kuitenkin pitkäaikainen tulehdus suussa voi altistaa sydän- ja verisuonisairauksille.

Ketola-Kinnula sanoo, että suomalaisen aikuisen suun yleisin sairaus on hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava parodontiitti. Se on usein hitaasti etenevä tulehdussairaus, joka saa alkunsa ientulehduksesta, joka useimmiten johtuu bakteeriplakin ärsytyksestä riittämättömän puhdistuksen seurauksena.

Suunterveyden ylilääkärin mukaan parodontiittiin sairastutaan tyypillisesti 22-28-vuotiaana ja vaikea-asteisen parodontiitin ilmaantuvuuden huippu on 38-vuotiaana. Kuten muutkin suun tulehdukset, myös parodontiitti saattaa olla täysin oireeton.

“Laaja-alaisena ja pitkäaikaisena tulehdus voi olla mukana vaikuttamassa esimerkiksi valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Tästä on olemassa tieteellistä näyttöä”, Ketola-Kinnula kommentoi.

Terveystalon mukaan parodontiittia potevilla on noin 70 prosenttia suurempi sydän- ja verisuonitautien riski verrattuna heihin, joilla parodontiittia ei ole. Lisäksi parodontiitti on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä, etenkin alle 60-vuotiailla miehillä.

Parodontiitin toteaminen varhain on tärkeää

Suun terveydestä huolehtimisen ohjeistus on tuttu suurimmalle osalle suomalaisista: hampaat tulisi harjata kahdesti päivässä ja hammasvälit puhdistaa kerran päivässä. Erityisen tärkeää omahoito on silloin, kun parodontiitti on todettu; ammattilaisen hoitotoimenpiteistä on pitkäaikaisesti hyötyä vain, jos omahoito sujuu.

“On tärkeää, että parodontiitti todetaan varhain. Hoito tehoaa silloin parhaiten. Siitä syystä aikuisen ei kannattaisi tarkastusväliä venyttää yli kahden vuoden. Suuta ja hampaita hoitamalla pystytään parantamaan esimerkiksi sydämen verisuonten sisäkalvon toimintaa”, Ketola-Kinnula toteaa.

“Valitettavasti osa maamme hammaslääkäreistä laistaa hampaiden kiinnityskudosten systemaattisen tutkimisen ja asianmukaisen havaintojen kirjaamisen. Hammaslääkärillä käydessä kannattaakin asiasta kysyä”, hän suosittelee.

Terveellisten elämäntapojen ohella suun terveydestä kannattaa siis pitää hyvää huolta, jotta myös sydän ja verisuonet voisivat hyvin. Kerroimme aiemmin, mitkä ovat hampaiden hoidon neljä tärkeää vaihetta, ja voit lukea tästä lisää täällä.

Suun terveys on myös osa seksuaaliterveyttä, sillä kuten kerroimme aiemmin, voi iensairaus vaikuttaa jopa seksielämään. Lisäksi kerroimme aiemmin, että tulehdus suussa voi romuttaa leikkausjonossa olevan suunnitelmat kuukausiksi.