Ota muistisairauden oireet vakavasti: Oireiden häpeily ja peittely hidastaa muistisairauksien hoitoa

Varhainen hoito on aina parasta lääkettä, kertoo Muistiliitto.

Muistisairaudet yleistyvät iän myötä, mutta ne voivat osua kohdalle myös aikaisemmin. Vaikka ne mielletään pitkälti ikäihmisten vaivoiksi, on tilastojen mukaan noin 7 000 työikäisellä suomalaisella jonkinasteinen muistisairaus.

Kokonaismäärän arvioidaan olevan lähes 200 000. Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkaisen mukaan määrä voi olla tätäkin suurempi, sillä muistisairauksiin liittyy edelleen häpeän tunnetta ja peittelyä.

”Esimerkiksi syövästä, sydänvaivoista tai diabeteksestä osataan tänä päivänä puhua jo täysin luontevasti. Muistisairaudet ovat sen sijaan edelleen tabu sekä niitä sairastaville että heidän läheisilleen”, Ronkainen toteaa.

Usein oireita vähätellään tai ne kiistetään kokonaan, mikä samalla hidastaa hoitoon ja palvelujen piiriin hakeuutmista. Taustalla on Muistiliiton tiedotteen mukaan myös pelkoa diagnoosin tuloksista.

”Iäkkäämmän henkilön kohdalla muistihäiriöitä pidetään normaaleina ikääntymiseen liittyvinä vaivoina. Puoliso, lapset ja läheiset voivat toki havaita läheisen käytöksessä jotain poikkeavaa, mutta eivät osaa tai tohdi ottaa niitä suoraan puheeksi. Varhainen diagnoosi ja sopiva lääkehoito ovat kuitenkin myös muistisairauksissa kaiken a ja o”, Ronkainen painottaa.

”Muistitestin pitäisi olla yhtä arkinen asia kuin verenpaineen mittaus”

Muistiliitto on aloittanut Minun valintani -hankkeen, jonka keskiössä ovat muistisairaan omat tarpeet ja mielipiteet. Tiedotteen mukaan tavoitteena on auttaa muistisairasta ja hänen läheisiään räätälöimään elämäntilanteeseen sopivat hoidot ja tarvittavat tukipalvelut.

”Sote-palvelut ovat toisinaan hankalaselkoisia, joten pyrimme lisäämään ihmisten tietoisuutta. Lisäksi niissä on huomattavia paikkakuntakohtaisia eroja”, Ronkainen sanoo.

Milloin kellojen pitäisi sitten soida; milloin on syytä epäillä, että itsellä tai läheisellä on alkavaan muistisairauteen liittyviä oireita? Ronkaisen mukaan ne liittyvät useimmiten arkirutiineihin, jotka eivät ota enää sujuakseen tai jäävät tämän tästä kesken.

”Jos kesken kaiken jää pohtimaan, mitä pitää tehdä seuraavaksi tai mitä on juuri tekemässä, on syytä varata aika muistitestiin. Peittelyn sijaan asia pitää ottaa avoimesti puheeksi. Muistitestin pitäisi tulevina vuosina olla yhtä arkinen asia kuin verenpaineen mittaus”, Ronkainen korostaa.

Voit lukea lisää muistisairauksista ja niiden oireista Muistiliiton sivuilta täällä.