Tutkijat yllätti havainto, että kylmään säähän liittyvä oireilu lisäsi sairastavuutta ja kuolleisuutta terveillä henkilöillä.

Kylmän sään aiheuttamat sydän- ja hengitystieoireet ennustavat suurempaa sairastavuutta ja kuolleisuutta, ilmenee Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa tehdystä tutkimuksesta. Kylmällä säällä tarkoitetaan tutkimuksen tapauksessa alle +10 asteen lämpötilaa.

Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että kylmällä säällä sydän- tai hengitystieoireita tai molempia kokeneet henkilöt joutuivat useammin sairaalahoitoon esimerkiksi sydäninfarktin, sepelvaltimotaudin, astman tai ahtauttavan keuhkosairauden takia. Lisäksi kylmäoireilu lisäsi myös sydän- tai hengitystiesyistä johtuvaa kuolleisuutta.

Tutkimuksessa tehtiin myös uusi havainto, joka yllätti tutkijat: kylmään säähän liittyvä oireilu lisäsi sairastavuutta ja kuolleisuutta terveillä henkilöillä. Kylmän aiheuttaman kehon stressin lisäksi tämä voi viitata sairauteen, jota ei ole aiemmin tunnistettu.

Tutkimus osoitti myös, että henkilöillä, joilla oli samaan aikaan kylmään säähän liittyviä sydän- ja hengitystieoireita kokivat useammin terveyshaittoja.

”Terveellä henkilöllä oireet kertovat kylmän sään aiheuttamista kehon normaaleista reaktioista ja näiden aiheuttamasta kuormituksesta. Henkilöillä, joilla on sydän- tai hengitystiesairaus kylmä sää voi puolestaan pahentaa sairauden kulkua ja siten lisätä sairastavuutta ja kuolleisuutta”, dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopistosta kertoo.

Kylmä sää voi aiheuttaa monenlaisia oireita

Tutkimustulokset hyödyttävät kaikkia suomalaisia, jotka kokevat oireita kylmässä säässä. Kylmä sää voi aiheuttaa sydänoireita, kuten rintakipua tai rytmihäiriöitä ja lisäksi matala lämpötila voi myös lisätä hengitystieoireita, kuten yskää ja limaneritystä sekä hengityksen ahtautumista tai vinkumista.

Oulun yliopiston mukaan tarkoituksenmukainen suojautuminen, erityisesti sydän- ja verisuoni- tai hengitystiesairauksia potevilla voi vähentää kylmään liittyvää oireilua ja ehkäistä haitallisia terveysvaikutuksia. Tieto voi auttaa myös lääkäreitä tunnistamaan henkilöitä, joilla voi olla diagnosoimaton sairaus tai jotka ovat muuten suuremmassa riskissä kylmän sään terveyshaitoille.

Laajaan väestötutkimukseen osallistui yhteensä 17 000 25-74-vuotiasta suomalaista. Kylmään säähän liittyviä oireita kysyttiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaman neljän kansallisen FINRISKI-tutkimuksen yhteydessä vuosina 1997–2012.

Tiedot kylmään liittyvistä oireista ja tutkittavien terveydestä yhdistettiin sairaala- ja kuolinsyyrekistereihin ja näitä seurattiin jopa 18 vuoden ajan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä THL:n ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.

Tutkimustulokset on julkaistu Environmental Research -julkaisusarjassa ja voit tutustua niihin tarkemmin täällä.