Murehtiminen voi olla myös hyvästä – tällaisia hyviä puolia sillä on

Vaikka murehtimisella ja huolehtimisella on negatiivinen maine, sillä on myös hyviä vaikutuksia.

Jos sinulla on tapana murehtia pieniäkin asioita, voi University of California, Riverside -yliopiston (UCR) Social and Personality Psychology Compass -journalissa julkaistu tutkimus tuoda sinulle helpottavia uutisia: murehtiminen voi olla hyvästä sinulle.

Yahoo! News kertoo yliopiston tutkimuksen selvittäneen, että murehtiminen voi auttaa toipumaan traumaattisista sattumuksista ja kannustaa aloittamaan aktiviteetteja, jotka edistävät terveyttä ja estävät sairauksia.

”Negatiivisesta maineesta huolimatta murehtiminen ei ole tuhoisaa tai edes turhanpäiväistä”, UCR:ssa psykologian professorina toimiva Kate Sweeny kommentoi.

”Sillä on motivoivat vaikutukset ja se toimii emotionaalisena puskurina”, hän jatkoi.

Sweenyn mukaan on siis kaksi tapaa, miten murehtimisella on positiivinen rooli: motivaattorina ja puskurina. Kummassakin tapauksessa psykologin mukaan se saa ihmiset välttämään epämiellyttäviä tapahtumia.

Miksi murehtiminen motivoi?

Yahoo! Newsin mukaan Sweenyllä on kolme syytä, miksi murehtiminen toimii motivaattorina. Ensimmäinen on se, että murehtiminen on osoitus siitä, että tilanne on vakava ja kaipaa ehkäiseviä toimia – esimerkiksi turvavyön kiinnittäminen ennen kuin lähtee ajamaan.

Toinen syy on se, että murehtiminen jostakin, joka stressaa sinua, pitää ”stressitekijän” mielessä ja kannustaa toimimaan. Esimerkiksi rintasyövästä murehtiminen voi Yahoo! Newsin mukaan saada naiset tutkimaan rintojaan säännöllisemmin.

Kolmas Sweenyn syy on se, että murehtimisesta syntyvä epämukava tunne motivoi ihmisiä löytämään tapoja vähentämään sitä, mikä aiheuttaa heille stressiä.

”Jopa tilanteissa, joissa yritykset estää epätoivottuja lopputuloksia ovat turhia, murehtiminen voi motivoida ennakoivia toimia valmiiden reaktioiden kokoamiseksi siltä varalta, jos luvassa on huonoja uutisia”, Sweeny sanoi.

”Tässä tapauksessa murehtiminen kannattaa, koska henkilö aktiivisesti miettii varasuunnitelmaa”, hän jatkoi.

Mielihyvä korostuu huonon kokemuksen jälkeen

Kuten jo yllä todettiin, murehtiminen voi toimia myös emotionaalisena puskurina. Tutkijoiden mukaan se johtuu siitä, että hyvästä kokemuksesta saatu mielihyvä korostuu, jos sitä edeltää huono kokemus.

”Jos ihmisten tuntemukset murehtimisesta tulevan asian takia ovat riittävän intensiiviset ja epämukavat, heidän emotionaalinen reaktionsa lopulta asian koettuaan vaikuttaa miellyttävämmältä verrattuna aiempaan, murehtivaan mielialaan”, Sweene kertoi.

Yahoo! Newsin mukaan UCR:n tutkimus väittää, että enemmän huolehtivat ihmiset voivat lopulta suoriutua paremmin kouluissa ja työpaikoilla ja osallistua onnistuneempaan ongelmien ratkomiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että murehtimista kannattaa päästää äärimmilleen.

”Äärimmäinen murehtiminen on haitallista terveydelle. Minulla ei ole tarkoitus puolustaa liiallista murehtimista”, Sweeny sanoi.

”Sen sijaan toivon tarjoavani tukea avuttomalla huolehtijalle – suunnitteleminen ja ehkäisevät toimet eivät ole paha asia. Oikean määrän verran huolehtiminen on paljon parempi kuin et huolehtisi lainkaan”, hän lisäsi.

Lue lisää tutkimuksesta täällä.

Lähde: Yahoo! News