Ennen tällainen käytös ei olisi tullut kuuloonkaan – 9 asiaa, joita isovanhemmat ihmettelevät nykykasvatuksessa

Lasten kasvatus on muuttunut aika paljon muutamassa vuosikymmenessä. Siinä missä ennen vanhempien sana oli usein laki, nykyään lasten mielipiteitä kuunnellaan enemmän ja monista asioista myös neuvotellaan yhdessä.

Eikä se tietenkään ole huono asia. Silti moni isovanhempi saattaa välillä ihmetellä, miten eri tavalla lapsia nykyään kasvatetaan.

Kun lapsenlapset tulevat kylään, vastaan voi tulla tilanteita, joissa mummo tai pappa joutuu oikein miettimään, että olisiko tällainen käytös tullut omilta lapsilta aikoinaan kuuloonkaan.

Moni asia, josta ennen olisi tullut heti sanomista, saattaa nykyään olla ihan tavallista arkea.

Nämä 9 asiaa saavat monet isovanhemmat ihmettelemään nykykasvatusta

1. Lapset viettävät tuntikausia ruutujen äärellä

Ennen lapset viettivät paljon aikaa ulkona, leikkivät kavereiden kanssa ja keksivät itse tekemistä. Nykyään monella lapsella on käytössään oma tabletti tai puhelin jo pienestä pitäen.

Isovanhemmista voi tuntua oudolta, että lapsi istuu kyläillessäkin nenä kiinni ruudussa eikä juuri huomaa ympärillään olevia ihmisiä.

Toki teknologia kuuluu nykyiseen arkeen aivan eri tavalla kuin ennen, mutta jatkuva ruudun tuijottaminen voi silti herättää huolta.

Varsinkin jos tuntuu, ettei lapsi oikein osaa enää keksiä tekemistä ilman puhelinta tai tablettia.

2. Vanhemmille pistetään vastaan

Moni muistaa varmasti lapsuudestaan tilanteen, jossa vanhemman käskyä ei juuri kyseenalaistettu. Jos äiti tai isä sanoi jotain, sitä toteltiin.

Nykyään lapset saattavat sanoa mielipiteensä hyvinkin suoraan, väittää vastaan ja kysyä, miksi heidän pitäisi tehdä jotain.

Isovanhemmasta tällainen voi kuulostaa suorastaan röyhkeältä, varsinkin jos lapsi puhuu vanhemmalleen kiukkuiseen sävyyn.

Toisaalta on hyvä, että lapsi uskaltaa kertoa oman mielipiteensä. Eri asia on sitten se, miten toisille puhutaan ja missä menevät hyvän käytöksen rajat.

3. Julkisilla paikoilla käyttäydytään miten sattuu

Ravintolassa juostaan pöytien välissä, kaupassa huudetaan ja muiden ihmisten puhe keskeytetään jatkuvasti.

Moni isovanhempi saattaa katsella tällaista menoa ihmeissään.

Ennen lapsille opetettiin usein hyvinkin tarkasti, miten julkisilla paikoilla kuuluu käyttäytyä. Toisia ei saanut häiritä, ja jos alkoi metelöidä, siitä tuli nopeasti huomautus.

Nykyään vanhemmat saattavat suhtautua lasten äänekkyyteen rennommin. Pienet lapset eivät tietenkään aina pysty hillitsemään itseään, mutta muiden huomioimista on silti hyvä opetella jo lapsena.

4. Lapset saavat päättää melkein kaikesta itse

Mitä laitetaan päälle? Mitä tänään syödään? Minne viikonloppuna mennään?

Nykyään lapsilta kysytään mielipidettä moniin asioihin, joista vanhemmat ennen päättivät ihan itse.

Monen isovanhemman mielestä lapsilla saattaa olla nykyään jopa liikaa sananvaltaa.

Lasten kuunteleminen ja mahdollisuus tehdä ikään sopivia valintoja ovat kuitenkin hyviä asioita. Samalla lapsi tarvitsee edelleen aikuista, joka osaa tarvittaessa tehdä päätökset ja pitää kiinni rajoista.

5. Jokaiselle tehdään omat ruoat

Ennen ruokapöydässä syötiin yleensä sitä, mitä oli tarjolla. Jos ruoka ei maistunut, vaihtoehtoja ei välttämättä ollut.

Nykyään tilanne voi olla aivan toinen.

Yksi lapsi ei suostu syömään kasviksia, toinen ei tykkää kastikkeesta ja kolmannelle pitäisi tehdä jotain ihan muuta. Vanhemmat saattavatkin päätyä valmistamaan useampaa eri ruokaa, jotta kaikki söisivät edes jotain.

Isovanhemmasta tällainen voi tuntua kummalliselta, jos omassa lapsuudessa ei olisi tullut mieleenkään vaatia erillistä annosta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että lasten ruokailuun voi liittyä monenlaisia haasteita, eikä nirsoilua aina ratkaista vain tiukemmilla säännöillä.

6. Koulutehtävät tehdään lähes kokonaan koneella

Moni isovanhempi muistaa vielä ajan, jolloin läksyt tehtiin vihkoon ja koulukirjat kannettiin repussa kotiin.

Nyt lapsilla voi olla käytössään oma tietokone, ja suuri osa tehtävistä tehdään sähköisesti.

Se saattaa tuntua oudolta etenkin silloin, kun lapsi sanoo tekevänsä läksyjä, mutta näyttää vain istuvan koneella.

Digitaalisista välineistä on toki paljon hyötyä oppimisessa. Silti moni vanhempi ihminen saattaa kaivata aikaa, jolloin koulussa kirjoitettiin enemmän käsin ja opiskelu tapahtui pääasiassa kirjojen avulla.

7. Jokaisella lapsella tuntuu olevan omat sääntönsä

Ennen perheessä oli usein samat säännöt kaikille lapsille. Jos yksi joutui menemään nukkumaan tiettyyn aikaan, sama koski yleensä muitakin.

Nykyään vanhemmat ottavat enemmän huomioon lasten erilaiset tarpeet ja luonteet.

Yksi lapsi tarvitsee enemmän rauhaa, toinen selkeitä rutiineja ja kolmannen kanssa jokin asia sujuu paremmin vähän eri tavalla.

Isovanhemmasta voi joskus tuntua, että sääntöjä muutetaan jatkuvasti lasten toiveiden mukaan.

Toisaalta lasten yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ei tarkoita sitä, ettei perheessä olisi lainkaan rajoja. Kaikille ei vain välttämättä toimi aivan sama tapa.

8. Nukkumaanmenoaika ei ole enää niin tarkka

Monessa perheessä nukkumaanmeno oli ennen hyvin yksinkertainen asia. Kun kello tuli tiettyyn aikaan, mentiin sänkyyn. Siitä ei juuri neuvoteltu.

Nykyään iltatoimet voivat venyä, kun lapsi haluaa vielä katsoa yhden ohjelman, leikkiä hetken tai valvoa vähän pidempään.

Isovanhempi saattaa ihmetellä, miksi lapsi on edelleen hereillä, vaikka kello lähestyy jo kymmentä.

Riittävä uni on kuitenkin lapselle tärkeää, joten vaikka nukkumaanmenoajassa olisi joskus joustoa, säännöllisistä unirytmeistä kannattaa pitää kiinni.

9. Lapset saavat pitää paljon enemmän meteliä

Ennen lapsia muistutettiin usein siitä, ettei sisällä saanut huutaa tai riehua. Varsinkin kylässä ja julkisilla paikoilla piti osata olla rauhallisesti.

Nykyään lasten annetaan monissa tilanteissa ilmaista itseään vapaammin, ja se näkyy myös äänenvoimakkuudessa.

Joskus isovanhemmasta voi tuntua, ettei lapsille sanota mitään, vaikka nämä huutaisivat, juoksisivat ympäriinsä tai keskeyttäisivät aikuisten keskustelun.

Lasten kuuluukin saada leikkiä ja pitää ääntä, mutta samalla on tärkeää oppia huomioimaan myös muut ihmiset.

Kasvatustavat ovat siis muuttuneet monella tavalla, eikä kaikkea vanhaa tarvitse haikailla takaisin. Ennenkin tehtiin virheitä, ja nykyään ymmärretään lasten tarpeita monessa asiassa paremmin.

Silti on helppo ymmärtää, miksi osa nykyisistä tavoista saa isovanhemmat pudistelemaan päätään. Heidän omassa lapsuudessaan moni asia hoidettiin aivan eri tavalla.

Mikä nykykasvatuksessa ihmetyttää sinua eniten?

Lähde: Your Tango