Koronavirus voi aiheuttaa ahdistusta niin aikuisissa kuin lapsissa.

Uusi koronavirus COVID-19 on levinnyt alkuvuoden maailmalla. Tartuntatautiepidemia lähti liikkeelle Kiinasta, mistä se on levinnyt yli sataan maahan.

Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut koronavirusepidemian aiemmin tällä viikolla pandemiaksia, eli epidemia on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tähän mennessä tapauksia on todettu yhteensä noin 125 000 maailmanlaajuisesti.

THL tiedotti perjantaina 13. päivä, että Suomessa on todettu yhteensä 155 koronavirustartuntaa. Tapauksia on tätä kirjoittaessa todettu eniten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (69) sekä Pohjois-Pohjanmaalla (19).

THL kertoi perjantaina tiedotustilaisuudessa, että arviolta jopa 35 prosenttia suomalaisista voi saada koronavirustartunnan. THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan Suomessa ollaan lähellä epidemiaa.

Koska tilanne on uusi ja muuttuu nopeasti, koskettaa se laajasti ja vaikuttaa kaikkien suomalaisten elämään. Myös lasten arki muuttuu, mikä herättää kysymyksiä sekä huolta.

Epävarmuus siitä, miten tilanne kehittyy ja kauanko poikkeustilanne kestää, mietityttää niin aikuisia kuin kouluikäisiä lapsia ja esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeisiin valmistautuvia nuoria.

Terveystalon mukaan aikuisten tärkein tehtävä on varmistaa, ettei lapsi tai nuori jää huoltensa ja ajatustensa kanssa yksin.

”Vanhemman tai muun läheisen aikuisen suurin vastuu on pysyä lapselle turvallisena ja läsnä olevana. On tärkeää kuulla lapsen epäsuoratkin kysymykset ja selittää tilannetta lapsen ikä- ja kehitystasolle sopivasti, vähättelemättä tai liioittelematta. Pienet lapset esimerkiksi ymmärtävät asiat hyvin kirjaimellisesti ja konkreettisesti. Hyvin nuoretkin lapset voivat osata lukea, joten uutisia, lööppejä ja vieraita sanoja voi olla tarpeen avata yhdessä”, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.

Kaikenikäisille lapsille voi puhua tilanteesta – ikätasoon sopivasti

Terveystalon mukaan lasten ja nuorten kanssa voi yhdessä miettiä, mitä kukin voi tehdä itse ja mihin asioihin voi vaikuttaa omilla toimillaan.

”Voi esimerkiksi selittää, että koska nyt on tällainen tauti, on tosi tärkeää, että pesemme käsiä ja yskimme oikein. Lapselta voi kysyä, mitä koulussa on kerrottu ja päiväkoti-ikäistä voi pyytää vaikkapa näyttämään, miten päiväkodissa on opetettu pesemään käsiä. Oppisiko äiti tai isäkin pesemään käsiä niin kauan, kuin aakkoslaulu kestää”, Turunen neuvoo.

Asiasta voi puhua kaikenikäisille lapsille, kunhan viesti vain on muokattu ikätasoon sopivaksi.

”Lasten parasta tukemista on se, että vanhemmat ovat tietoisia omasta voinnistaan ja siitä, millaisia viestejä oma keho, syli ja katse lähettävät. Niitä peilaten lapsi tulkitsee, onko turvallista”, Turune toteaa.

”Vanhemman ahdistus voi vaikuttaa lapseen, vaikkei tällä vielä sanoja olisikaan. Siksi on niin tärkeää, että vanhemmat pitävät huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan sekä löytävät keinoja oman olonsa helpottamiseen”, hän jatkaa.

Liikkumisen rajoituksien lisääntyessä perheen yhteinen aikakin lisääntyy

Vaikka tilanne koskettaisi hyvin läheltä, on tavallisten arkiaskareiden jatkaminen kotona tärkeää. Lasten pitää saada olla iloisia ja leikkiä, vaikka aikuinen itse tuntisikin olonsa huolestuneeksi.

”Mitä normaalimpana oma arki voi jatkua, sen parempi. Leivotaan pullaa, pelataan pelejä, katsotaan televisiota ja luetaan yhdessä. Tehdään niitä tavallisia asioita, jotka luovat turvaa ja jatkuvuutta. Kun liikkumisen rajoitukset lisääntyvät, lisääntyy myös perheen yhteinen aika”, Turunen kertoo.

”On tärkeää, että perheessä on tilaa monenlaisille tunteille. Myös sille, että lasta tai teiniä voi aidosti suututtaa, kun vaikkapa harrastukset peruuntuvat. Ymmärretään, että neljän seinän sisällä voi välillä olla hermot tiukalla itse kullakin, eikä siinä ole mitään pahaa”, psykologi muistuttaa.

Vaikka koronauutisointi käy kuumana ja omaakin tiedonjanoa voi olla vaikea pitää kurissa, ruutuajan rajoittaminen itsellä ja erityisesti lapsilla on ensiarvoisen tärkeä keino hillitä huolta. Turusen mukaan lapsia tulee suojella jatkuvalta uutisoinnilta ja hän huomauttaakin, että lapset tietävät enemmän kuin luullaan, mutta mediakriittisyys ei ole samalla tasolla kuin aikuisilla.

”Tässä on hyvä tilaisuus opettaa myös sitä. Jos lapsi on sen ikäinen, että käyttää itsenäisesti nettiä, aikuisen tulee olla tietoinen siitä, mitä hän siellä lukee ja tekee. Median seuraaminen on koukuttavaa, mutta se myös ylläpitää kehon valmiustilaa, joten vanhemman on hyvä säädellä myös omaa tarvetta seurata uutisointia”, Turunen sanoo.

Muutoksiin lapsen käytöksessä syytä puuttua matalalla kynnyksellä

Terveystalon mukaan lapsen ahdistus voi ilmetä esimerkiksi nukkumisvaikeuksina tai ärtyisyytenä. Muutoksia oman lapsen käytöksessä kannattaakin tarkkailla ja asiaan on syytä puuttua matalalla kynnyksellä.

”Kannattaa rohkeasti kysyä, mitä lapsi miettii ja olla valmiina vastaamaan mahdollisesti vakaviinkin kysymyksiin: voiko lapsi itse tai hänen vanhempansa sairastua tai voiko lapsen isovanhempi kuolla? Tärkeintä on, että tarjoaa lapselle mahdollisuuksia keskustella mieltä painavasta asiasta, eikä jätä tätä yksin ajatustensa kanssa”, psykologi neuvoo.

Turusen mukaan on myös tärkeää antaa sekä lapselle että itselle ihan koronavapaata aikaa; niin normaalia arkea kuin se nyt on mahdollista.

”Poikkeustilanteessa lapsen katse kääntyy aina vanhempaan päin. Siksi yhteinen aika ja vanhemman aito läsnäolo on valtavan tärkeä viesti lapselle siitä, että tästä selvitään kyllä”, Turunen painottaa.

Tunnista oireet, sairasta kotona

THL:n mukaan koronaviruksen oireet ovat yleensä lieviä, mutta jotkut ihmiset ovat saaneet vakavampia oireita. Koronavirus on vaarallisempi iäkkäämmille ja heille, joilla on jokin muu sairaus, kuten astma, sydänsairaus tai diabetes.

Koronaviruksen oireita ovat:

  • korkea kuume
  • lihassärky
  • yskä
  • hengenahdistus
  • väsymys

THL on ohjeistanut ihmisiä sairastamaan kotona, jos oireet ovat lieviä. Omaan terveyskeskukseen soitetaan, jos oireet jatkuvat kauan, jos oireet muuttuvat vakaviksi sekä jos sinulla on hengenahdistusta.

Jos olet sairas tai oireesi ovat lieviä, pysy kotona. Töihin ei missään nimessä pidä mennä sairaana eikä sairasta lasta saa viedä päiväkotiin tai kouluun.

Jokaisen on omalla toiminnallaan vaikutettava siihen, ettei koronavirus leviäisi. Niin koronaviruksen kuin muidenkin virusten leviämisen ehkäisyssä paras tapa on huolehtia hyvästä hygieniasta:

  • pese kädet usein huolellisesti vedellä ja saippualla
  • jos et voi pestä käsiäsi, käytä käsidesiä
  • suojaa suusi, kun yskit tai aivastat ja käytä esimerkiksi nenäliinaa tai hihaa. Älä yski tai aivasta kämmeneesi

Lisäksi on hyvä muistaa arjessa:

  • vältä kättelyä ja keksi muita tapoja tervehtiä, kuten nyökkäys
  • pysy ainakin metrin päässä henkilöstä, joka yskii tai aivastaa
  • tee etätöitä, jos se on mahdollista
  • vältä suuria tapahtumia ja harrastusryhmiä

Tartunannan riski on THL:n mukaan kohonnut niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. Tällä hetkellä on suositeltava välttää matkustamista ulkomaille.

Löydät lisätietoa koronaviruksesta sekä ohjeita THL:n sivuilta ja lisäksi on avattu valtakunnallinen puhelinneuvonta, josta saa yleistä tietoa koronaviruksesta. Puhelinneuvonta on auki arkisin kello 08-21 ja lauantaisin kello 09-15 ja se palvelee numerossa 0295 535 535 sekä tekstiviestillä numerossa 050 902 0163, joka on tarkoitettu heille, jotka eivät esimerkiksi kuulovamman tain muun syyn takia voi käyttää puhelinta.

Valtioneuvoston sivuilta löydät Suomen hallituksen suosituksia koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Näihin lukeutuu muun muassa se, että kaikki yli 500 hengen yleisötapahtumat perutaan toukokuun loppuun saakka, suositaan etätyötä, luovutaan muista kuin täysin välttämättömistä työmatkoista ja siirretään lomamatkoja.

Alta voit katsoa THL:n videot, joilla opastetaan pesemään kädet oikein sekä yskimään oikein.

Kommentit

Kommenttia