Kolmasosa suomalaisista kokee osan töistä ”paskatyöksi” – nuoret kriittisimpiä työn suhteen

Kyselytutkimuksella on selvitetty, miten suomalaiset suhtautuvat työhön ja työn vastaanottamiseen nykyisessä taloustilanteessa, jossa koronaepidemia on aiheuttanut sekä irtisanomisia että lomautuksia.

Yli puolet työikäisistä suomalaisista (53 %) ei olisi valmis tekemään mitä tahansa työtä, vaikka he olisivat työttömänä. Tämä selviää henkilöstöpalveluyritys Bolt.Worksin teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi tuhat suomalaista.

Hieman vajaa kolmasosa (28 %) sen sijaan olisi valmis työttömänä ottamaan vastaan mitä tahansa työtä ja 19 prosenttia ei osannut sanoa. Bolt.Worksin mukaan hanakammin mitä tahansa työtä työttömänä ollessaan vastaanottaisivat miehet (33 %), yli 55-vuotiaat (35 %), ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet (32 %) sekä johtavassa asemassa olevat, yrittäjät ja toimihenkilöt (31 %).

Kysely paljasti, että joka kolmannen työikäisen suomalaisen mielestä kaikki työ ei ole arvokasta, vaan niin sanottua paskatyötä on olemassa. Vahvimmin kaiken työn arvokkuuden puolesta liputtavat naiset (67 %), yli 55-vuotiaat (75 %), ammattikoulun käyneet (68 %) sekä johtavassa asemassa olevat, yrittäjät ja toimihenkilöt (69 %).

”Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempaa käsitystäni. Kunpa voisimmekin saada tähän muutoksen ja nostaa työn arvostusta. Taustalla vaikuttavat varmaankin myös pitkä nousukausi ja länsimainen yksilökeskeisyys, joiden ansiosta on taloudellinen vapaus tehdä melkein mitä tahansa”, Bolt.Worksin johtaja Timo Hakkarainen tuumii.

”Paikalleen asettuminen ja perheen perustaminen ovat lykkääntyneet ja aiheuttavat tietynlaista ajelehtimista. Se, että kävisi vain töissä, ei enää riitä”, hän jatkaa.

Nuoret suhtatuvat työhön eri tavalla kuin vanhempansa

Kyselyn mukaan hankalimmiksi työn muodoiksi koetaan usein osa-aikatyö, oman alan ulkopuolinen työ, pätkätyö, fyysinen työ ja vuorotyö. Bolt.Worksin mukaan näistä valmiimpia ollaan tekemään osa-aikatyötä ja oman alan ulkopuolista työtä, joihin kumpaankin voisi ryhtyä 77 prosenttia työikäisistä suomalaisista.

Kyselytutkimuksessa ilmeni, että erityisen nihkeästi minkä tahansa työn vastaanottamiseen suhtautuvat 18-34-vuotiaat, joista yli puolet (57 %) on sitä mieltä, ettei työttömänä vastaanottaisi mitä tahansa työtä. Bolt.Worksin mukaan lisäksi heistä 43 prosenttia ajattelee, että kaikki työ ei ole arvokasta, vaan on olemassa myös ”paskatyötä”, kun vanhemmista ikäluokista reilusti alle 30 prosenttia on samaa mieltä.

Hakkarainen arvelee, että kärkevien mielipiteiden takana saattaa olla tietynlainen pettymys työelämään. Hän huomauttaa, että monilla nuorilla työelämä alkaa pätkätöillä ja matalapalkkaisemmilla töillä, minkä vuoksi työelämä saattaa tuntua epävarmalta, vaikka se on usein kuitenkin vain ponnahduslauta uralla eteenpäin ja tarjoaa arvokasta kokemusta.

”Nuorimmat sukupolvet taas suhtautuvat työhön eri tavalla kuin vanhempansa: he haluavat työllään olevan merkitystä eivätkä ole siksi valmiita tekemään mitä tahansa”, Hakkarainen toteaa.

Työn arvostuksessa näkyy työllisyystilanne

Kyselytutkimuksessa kysyttiin myös, miten korona on vaikuttanut vastaajien työllisyystilanteeseen. Bolt.Worksin mukaan ainoastaan hiukan yli puolet kertoi, että heidän työnsä on varmalla pohjalla, kun taas hiukan alle puolella on huonompi tilanne: 18 prosenttia oli työttömänä jo poikkeustilanteen alkaessa, 15 prosenttia kokee jatkuvaa epävarmuutta, ja 13 prosenttia on joko irtisanottu tai lomautettu.

Kyselyn tulosten perusteella vastaajien työllisyystilanteella ei ole vaikutusta siihen, olisivatko he valmiita ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Vain alle kolmasosa sekä varmassa että epävarmassa tilanteessa olevista olisi valmis ottamaan vastaan mitä tahansa työtä.

Työn arvostuksessa työllisyystilanne sen sijaan näkyy. Bolt.Works kertoo, että työstään varmoista 69 prosenttia on sitä mieltä, että kaikki työ on arvokasta, kun taas epävarmassa työtilanteesta olevista sitä mieltä on vain 57 prosenttia.

”Epävarmassa taloustilanteessa usein korostuu halu pysyä nykyisessä sen sijaan, että ottaisi uudessa työssä aloittamisen ja koeajan riskin. Myös työn hakemiseen halutaan varata aikaa. Kannattaa kuitenkin luottaa itseensä ja uskaltaa astua uuteen”, Hakkarainen sanoo.

Bolt.Worksin tilaama kyselytutkimus toteutettiin IRO Researchin 1000 suomalaista -paneelin kautta kesäkuussa 2020. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.