Kissoilla on erilaisia persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteitä – tällaisia ne ovat

Kissa on yleinen lemmikki, jonka käyttäytymistä on alettu kartoittaa kasvavassa määrin erilaisten käytösongelmien vuoksi.

Kissoilla on löydetty seitsemän persoonallisuus- ja käyttäytymispiirrettä. Piirteet ilmenivät kattavassa kyselyssä, jonka Helsingin yliopiston tutkijat kehittivät kissojen persoonallisuuden ja käyttäytymisen kartoittamiseen.

Kyselyssä kissojen persoonallisuutta ja käyttäytymistä selvitettiin kaikkiaan 138 väittämän avulla, minkä lisäksi kysely sisälsi kattavat taustatieto- ja terveysosiot. Kissanomistajat vastasivat kyselyyn ja tutkimusaineistoksi saatiin tietoja yli 4 300 kissasta 26 roturyhmästä.

Helsingin yliopiston mukaan aineistoa käsiteltiin muun muassa faktorianalyysien avulla. Sen pohjalta tunnistettiin kaikkiaan seitsemän persoonallisuus- ja käyttäytymispiirrettä:

  • aktiivisuus/leikkisyys
  • pelokkuus
  • ihmisaggressiivisuus
  • ihmissosiaalisuus
  • kissasosiaalisuus
  • sisäsiisteysongelmat (tarpeiden tekeminen vääriin paikkoihin, tarkkuus hiekkalaatikon siisteyden ja pohjamateriaalin suhteen)
  • itsensä pakonomainen peseminen

Kissojen piirteistä tiedetään vähemmän kuin koirien

Helsingin yliopiston ja Fölkhälsanin tutkimuskeskuksen väitöskirjatutkija Salla Mikkolan mukaan aiemmissa tutkimuksissa on löytynyt vaihteleva määrä piirteitä, mutta tässä tutkimuksessa löydetyistä piirteistä aktiivisuus/leikkisyys, pelokkuus ja aggressiivisuus ovat löytyneet myös useimmissa aikaisemmissa tutkimuksissa.

”Sisäsiisteysongelmat ja itsensä pakonomainen peseminen eivät ole varsinaisia persoonallisuuspiirteitä, mutta voivat kertoa kissan stressiherkkyydestä”, Mikkola toteaa.

Kissojen käyttäytymispiirteiden lisäksi myös niiden persoonallisuus kiinnostaa, sillä se voi olla yhteydessä käytösongelmiin. Mikkolan mukaan koiriin verrattuna kissojen käyttäytymisestä ja persoonallisuudesta tiedetään vähemmän ja tarvetta ongelmien sekä riskitekijöiden tunnistamiseen riittää.

”Tarvitaan uutta ymmärrystä ja työkaluja ongelmakäyttäytymisen karsimiseen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kissojen yleisimmät käytöshaasteet liittyvät aggressiivisuuteen ja sisäsiisteyteen”, hän selittää.

Rotujen välillä selviä eroja

Helsingin yliopiston mukaan yksilöiden lisäksi selviä persoonallisuuseroja löytyy myös rotujen väliltä. Toisin sanoen tietyt persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteet ovat yleisempiä tiettyjen kissarotujen yksilöillä.

”Pelokkaimpia rotuja olivat venäjänsiniset ja rohkeimpia abessinialaiset. Aktiivisimpia olivat bengalit ja passiivisimpia persialaiset ja exoticit. Siamilaisilla ja balineeseilla oli roduista eniten itsensä pakonomaista pesemistä”, professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta sanoo.

”Turkkilaiset vanit sijoittuivat huomattavasti muita rotuja korkeammalle ihmisaggressiivisuudessa ja matalammalle kissasosiaalisuudessa. Havaitsimme saman ilmiön myös aikaisemmassa tutkimuksessamme”, hän lisää.

Helsingin yliopiston mukaan tutkijat haluavat korostaa, että vielä tässä vaiheessa rotujen välillä ei tehty parittaisia vertailuja yksittäisten rotujen välillä. Mikkolan mukaan tutkijat halusivat saada karkean kuvan siitä esiintyykö persoonallisuuspiirteissä vaihtelua rotujen välillä.

”Tulemme tarkastelemaan piirteisiin ja ongelmalliseen käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä jatkotutkimuksissa perusteellisimmissa malleissa. Näissä malleissa huomioimme kissan rodun lisäksi muun muassa kissan iän, sukupuolen, terveystilanteen ja suuren joukon erilaisia ympäristötekijöitä”, väitöskirjatutkija paljastaa.

Kyselyn luotettavuutta arvioitiin

Kissojen käyttäytymistä ja persoonallisuutta voidaan tutkia esimerkiksi omistajille suunnattujen kyselyiden avulla. Helsingin yliopiston mukana kyselyillä voidaan mitata kissan käyttäytymistä pitkällä aikavälillä ja arkiolosuhteissa, mikä ei ole mahdollista käyttäytymistesteissä.

Kissa ei myöskään välttämättä käyttäydy itselleen tyypillisellä tavalla testiolosuhteissa. Subjektiivisuutensa vuoksi kyselyiden luotettavuus tulee kuitenkin arvioida ennen aineiston hyödyntämistä.

Helsingin yliopisto kertoo, että kyselyn luotettavuutta haluttiin mitata sekä ajassa että vastaajien välillä. Tutkijat ottivat yhteyttä omistajiin, jotka olivat vastanneet kyselyyn 1-3 kuukautta sitten, ja pyysivät heitä vastaamaan kyselyyn uudestaan tai pyytämään toista samassa taloudessa asuvaa aikuista vastaamaan kyselyyn samasta kissasta; näin syntyneiden kahden muun aineiston pohjalta pystyttiin arvioimaan kyselyn luotettavuutta ajassa ja vastaajien välillä.

”Vastauksia vertailemalla huomasimme, että samasta kissasta annetut vastaukset olivat hyvin samankaltaisia ja persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteet osoittautuivat toistettaviksi ja luotettaviksi. Tarkastelimme myös kyselyn validiteettia eli sitä, mittaako kysely niitä asioita, joita sen pitäisi. Kysely oli toimiva myös tältä osin”, Mikkola toteaa.

Laaja, merkittävä kartoitus mahdollistaa lisätutkimukset

Professori Lohen tutkimusryhmän toteuttama tutkimus on Lohen mukaan kansainvälisesti laajin ja merkittävin kartoitus tähän mennessä ja se mahdollistaa hienoja jatkotutkimuksia.

”Aikaisempien kissojen käyttäytymiskyselyiden luotettavuutta ei ole mitattu näin monipuolisesti. Kyselyt eivät ole olleet myöskään yhtä kattavia”, Lohi kertoo.

”Luotettavuuden toteaminen on keskeistä, jotta aineistosta kannattaa tehdä jatkoanalyysejä ja voi uskottavasti tunnistaa erilaisia riskitekijöitä”, hän lisää.

Helsingin yliopiston mukaan Lohen ryhmän tutkimus mahdollistaa seuraavaksi kissojen ongelmakäyttäytymiseen liittyvien perimä-, ympäristö- ja persoonallisuustekijöiden tunnistamisen. Tutkimusta rahoittivat osaltaan Suomen Kissaliitto, Agria ja Suomen Akatemia.

Voit on julkaistu Animals-journalissa ja voit tutustua siihen tarkemmin täällä.


Näin saat 20 vapaapeliä

Et tarvitse omaa talletusta

  • Avaa pelitili Kalevala Kasinolle.
  • Valitse suosikkipeli Reactoonz ja pelaa 20 vapaapeliä ilman omaa talletusta!
  • Lisäksi tarjolla huikea 325€ bonus.