Ihmiset ottavat huonot uutiset mieluummin vastaan ilman kiertelyjä ja asian pehmittämistä.

Olipa kyse sitten kumppanin jättämisestä, potkujen antamisesta tai sairauden toteamisesta, ei huonojen uutisten kertominen ole luultavasti kenellekään helppoa. Tämän takia monet koettavat pehmittää tilannetta, mutta yhden tutkimuksen mukaan tämä ei kannata.

Brigham Youngin yliopiston (BYU) tutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä haluaa kuulla huonot uutiset suoraan, vilpittömästi ja hieman, jos ollenkaan, asiaa pehmitellen – eli ilman kiertelyjä ja kaarteluja ja suoraan asiaan.

BYU:n lingvistiikan professori Alan Manning ja Etelä-Alabaman yliopiston Nicole Amare saivat tutkimuksessaan selville, että jos joku on kertomassa huonoja uutisia sosiaaliseen ihmissuhteeseen liittyen (esim. ”Minä haluan erota” tai ”Olen pahoillani, mutta saat potkut”), voi olla suotavampaa ottaa asia esiin hieman pehmittäen.

Tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että ihmiset arvostavat suoraa puhetta pitkitetyn ja liian kohteliaan alustuksen sijaan.

”Välitön ’Minä aion jättää sinut’ voi tuntua liian suoralta. Mutta tarvitset vain ’Meidän täytyy jutella’ -pehmikkeen, vain muutama sekunti, jotta toinen osapuoli voi prosessoida, että huonoja uutisia on tulossa”, Manning totesi tiedotteessa.

Kun taas on kyse huonoista uutisista fyysisiin faktoihin liittyen (esim. ”Olet kuolemassa” tai ”Vesi on myrkyllistä”), suurin osa ihmisistä haluaa kuulla sen suoraan, ilman pehmittelyä. Manningin mukaan tällaisessa tilanteessa niin sanottua bufferia ei haluta tai tarvita.

”Jos kotisi on tulessa, haluat vain saada tietää ja päästä ulos. Tai jos sinulla on syöpä, haluaisit vain saada tietää sen. Et halua lääkärin kiertelevän”, Manning kommentoi.

Tutkimusta varten 145 osallistujaa saivat erilaisia huonojen uutisten kertomiseen liittyviä tilanteita ja jokaisen tilanten suhteen heille annettiin kaksi mahdollista esitystapaa. Osallistujat arvioittivat jokaisen saadun viesin sen mukaan, miten selkeitä, huomaavaisia, suoria, tehokkaita, rehellisiä, tarkkoja ja järkeviä ne heidän mielestään olivat.

Osallistujat myös arvioittivat, mitä näistä ominaisuuksista he arvostivat eniten. Tiedotteen mukaan suurimmaksi osaksi osallistujat arvostivat selkeyttä ja suoruutta muita ominaisuuksia enemmän.

Manningin mukaan aiemmat tutkimukset ja neuvot huonojen uutisten kertomisesta ovat olleet sekalaiset, mikä osittain johtuu siitä, että huonojen uutisten kertomisesta on tehty helpointa kertojalle. Tämä on vuorostaan johtanut siihen, että käytetään ”buffereita”, jotka pitkittävät epätietoisuutta huonojen uutisten vastaanottajan osalta.

”Jos olet niiden kertoja, niin ehdottomasti on miellyttävämpää psykologisesti pehmittää sitä, mikä selittää, miksi perinteiset neuvot ovat sellaisia kuin ovat”, Manning sanoi.

”Mutta tämä kysele on muotoiltu sen mukaan, että kuvittelet saavasi huonoja uutisia ja mikä versio on sinusta vähiten epämiellyttävä”, hän jatkoi.

Manningin mukaan huonojen uutisten vastaanottajista on paljon parempaa saada kuulla ne suoraan.

Voit lukea lisää tutkimuksesta täällä.