Ilmastokriisi on mielenterveydellekin merkittävä uhka: Mielenterveysjärjestöt julistivat ympäristöhätätilan

Lukuisat suomalaiset mielenterveysjärjestöt ovat tehneet hätähuudon ympäristön puolesta.

Ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden romahtaminen uhkaavat merkittävästi myös mielenterveyttä. Mielenterveysjärjestöt julistivatkin ympäristöhätätilan Helsingin Lapinlahdessa tiistaina 16. maaliskuuta.

Järjestöt vetoavat valtakunnan päättäjiin ja Suomen hallitukseen ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi alle kahteen asteeseen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Mielenterveysjärjestöt vaativat, että hallitus tekee kaikki ne vaikeat ja epämieluisat päätökset, joita tarvitaan siirryttäessä kohti ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa.

Järjestöjen mukaan Suomella on mahdollisuus ja vastuu toimia ympäristökriisin ratkaisuissa edelläkävijänä. Muutosten kitkaa voi vähentää hyödyntämällä psykologista tietoa ja vahvistamalla mielenterveyttä sekä käyttämällä päätöksenteossa mielenterveysvaikutusten arviointia.

”Nyt tarvitaan päätöksiä ja tekoja. Mielenterveytemme, terveytemme ja elämämme on riippuvainen maapallon hyvinvoinnista”, lukuisten järjestöjen allekirjoittamassa tiedotteessa muistutetaan.

Ympäristökriisi aiheuttaa ahdistusta ja huolta

Mielenterveysjärjestöjen mukaan maailmanlaajuinen ympäristökriisi uhkaa monin tavoin ihmisten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Tulevaisuuden uhkakuvat maapallon lisääntyvistä elinkelvottomista alueista sekä eliölajien ja luonnonympäristöjen menetyksistä herättävät huolta ja ahdistusta jo nyt; toteutuessaan ne tuottavat kärsimystä ja hätää vielä moninkertaisesti.

Ympäristökriisien aiheuttamat luonnonkatastrofit koettelevat mielenterveyttä sellaisenaan. Merkittävää on myös jatkuva ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuden epävarmuuteen liittyvä stressin ja kuormituksen kasaantuminen.

Ympäristökriisit lisäävät toivottomuuden, pelon ja ahdistuksen tunteita sekä masennusta ja ahdistusta. Mielenterveysjärjestöjen mukaan lisäksi ympäristökriisin psykososiaalisilla vaikutuksilla, kuten ihmisten välisten ristiriitojen lisääntymisellä, on mielenterveydellisiä seurauksia.

”Ihmiset tarvitsevat psyykkisen turvallisuuden tunnetta. Se syntyy turvallisten ihmissuhteiden ohella riittävän turvallisesta ympäristöstä ja uskosta elämän jatkuvuuteen”, järjestöt toteavat.

”Kaikki ihmiset ansaitsevat nämä psyykkisen turvallisuuden peruspilarit. Jokaisella on oikeus kokea toivoa ja elämän merkityksellisyyttä. Ympäristökriisit uhkaavat psyykkistä turvallisuutta hyvin syvällisellä ja monimutkaisella tavalla”, tiedotteessa kerrotaan.

Tärkeä pysähtyä tunteiden äärelle

Mielenterveysjärjestöt kutsuvat osallistumaan Ympäristötunne-kampanjaan. Järjestöjen mukaan kun huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta lisääntyy, on tärkeää pysähtyä yhdessä ympäristötunteiden äärelle.

”Haluamme lisätä keskustelua ympäristötunteista ja ilmastoahdistuksesta, koska mielelle aiheutunut kuormitus ei ole yhtä näkyvää kuin lumettomat joulut”, tiedotteessa sanotaan.

Löydät lisätietoa kampanjasta ja sen järjestävästä Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeesta täältä. Hankkeessa käsitellään ympäristötunteita ja järjestöt järjestävät esimeriksi ympäristöahdistukseen ja ympäristötunteisiin keskittyviä vertaistukiryhmiä verkossa.

Alta voit katsoa taltioidun livestreamin mielenterveysjärjestöjen ympäristöhätätilan julistuksesta ja videon alta voit lukea, mitä mielenterveysjärjestöt lupaavat tehdä, sekä löydät kaikki mukana olevat järjestöt.

Mitä mielenterveysjärjestöt lupaavat tehdä:

Tiedotamme jäseniämme ja kansalaisia ympäristökriisin mielenterveysvaikutuksista, lyhyen ja pitkän aikavälin haitoista sekä välittömien henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten toimien tarpeesta.
Vaikutamme palvelujen ja tukitoimien saatavuuden parantamiseksi, jotta voimme vähentää mielenterveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvia haittoja.
Edistämme psyykkistä hyvinvointia osallistumalla ilmastotoiminnan edellytysten luomiseen ja kasvatamme yhteisöllistä ja yksilöllistä resilienssiä eli ihmisten kykyä selviytyä muutostilanteista.
Kannustamme yhteisöjä ja yksilöitä omaksumaan uudenlaista käyttäytymistä ilmastonmuutokseen valmistautumiseen, kriisien kohtaamiseen ja niistä toipumiseen.
Kannustamme päätöksentekijöitä hyödyntämään enemmän mielenterveydellistä ja ilmastotutkimuksellista tietämystä, jotta on mahdollista lisätä hyvinvointia ylläpitävää käyttäytymistä yksilöissä, ryhmissä ja yhteisöissä.
Kannustamme jäseniämme ja muita mielenterveystoimijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan ympäristökriisin vaatimia ennakoivia ja reagoivia sopeutumiskeinoja.
Esitämme, että jokaisessa mielenterveysjärjestössä ja mielenterveyspalvelussa otetaan ekologinen kestävyys merkittäväksi osaksi käytännön toimintaa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Kaksisuuntaiset ry, KoKoA -Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry, Kukunori ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Mielenterveysyhdistys Etappi ry, Mielenterveysyhdistys Helmi ry, Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry, Nyyti ry, Parisuhdekeskus Kataja ry, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Psykologiliitto, Sexpo-säätiö, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Suomen Klubitalot ry, Suomen Mielenterveyshoitoalan liitto ry, Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry, Surunauha ry, Taiteen Sulattamo ry ja Tunne ry