Monissa tutkimuksissa on todettu, että koronavirus aiheuttaa useammin vaikean taudin, jos nainen on raskaana tai juuri synnyttänyt.

Yksi syy raskaana olevien vakavan taudin riskille on se, että koronavirus ja raskaus vaikuttavat elimistön samoihin osiin. Perinatologi Outi Äyräs kertoi HUSin järjestämässä infossa, että raskaus kuormittaa jo melko varhaisessa vaiheessa sydäntä, verenkiertoelimistöä sekä hengityselimistöä ja koronavirus iskee juuri näihin elimiin.

Raskaana olevilla on suurentunut riski joutua koronan takia sairaalahoitoon, saada hengitystukea tai joutua tehohoitoon. Äyräksen mukaan esimerkiksi tehohoidon riski on 2-5-kertainen verrattuna samanikäisiin naisiin, jotka eivät ole raskaana.

Raskaana olevien sairaalahoidon riski on noin kaksinkertainen. Äyräs kuitenkin huomautti, että raskaana olevia otetaan hieman herkemmin sairaalahoitoon, koska kyseessä on kaksi potilasta ja raskaana olevia halutaan hoitaa mieluummin varman päälle kuin ali.

Äyräs kertoi HUSin infossa, että keisarileikkauksen riski raskaana olevilla on kaksinkertainen. Lisäksi kuolemanriskikin on isompi: se on hieman alle kaksinkertainen suurimpien tutkimusten mukaan.

Perinatologin mukaan vaikean koronataudin riskiä äideillä lisäävät muun muassa perussairaudet (esim. verenpainetauti, astma, diabetes), rokottamattomuus, korkea ikä (riski alkaa lisääntyä yli 35-vuotiailla), ylipaino (riski alkaa lisääntyä, jos painoindeksi yli 30) sekä se, jos kuuluu muuhun kuin kantaväestöön.

Rokotteen ottaminen pelottaa

HUSin mukaan suurentuneen sairaalahoidon ja tehohoidon riskin lisäksi ennenaikainen synnytys ja keisarinleikkaus ovat yleisempiä koronatartunnan saaneilla kuin niillä, joilla ei ole tartuntaa. Virus on vaarallinen äidin lisäksi myös lapselle, sillä se voi tarttua sikiöön tai vastasyntyneeseen.

Koronalta voi suojautua ottamalla rokotteen ja äidin ottama rokote suojaa myös vauvaa. Vaikka rokote ei täysin suojaa koronatartunnalta, estää se HUSin mukaan tehokkaasti vaikean taudinkuvan.

Äyräs totesi HUSin infotilaisuudessa, että rokotetta suositellaan myös odottaville äideille, koska on vahva näyttö siitä, että virus on vaarallisempi raskaana oleville kuin ei-raskaana oleville. Rokotteesta ei ole havaittu mitään raskauteen liittyviä haittoja eikä siitä ole vaaraa sikiölle.

Suomessa arviolta noin 65 prosenttia raskaana olevista on ottanut kaksi rokotetta. Muuta väestöä pienempi rokotekattavuus voi selittyä osittain sillä, että rokotteita alettiin suositella raskaana oleville vasta kesällä 2021, kun oli saatu tietoa rokotteiden turvallisuudesta, ja osittain taustalla voi olla pelko.

”Ihmisethän pelkää tosi paljon, että rokotteella todetaan myöhemmin jotain haittavaikutuksia. He todella tarkkaan punnitsevat ne hyödyt ja riskit ja haluavat keskustella siitä”, Äyräs kertoi HUSin infotilaisuudessa.

Vaikea korona vienyt noin 100 odottavaa äitiä HUSiin

Raskaana olevien koronatartunnoista on kerätty tilastotietoa. HUSin mukaan analysoitavana ovat vuoden 2020 rekisteritiedot, ja valtakunnallisen aineiston mukaan Suomessa oli noin 120 raskaana olevaa koronpotilasta vuonna 2020 ja heistä alle 20 potilaalla oli vaikea korona.

”Kun vertasimme koko syntymärekisteriin, niin näin pienestäkin aineistoista näimme, että sektioiden määrä oli lisääntynyt, kuten ennenaikaisuus ja lasten tehohoito, nimenomaan näillä vaikean koronan saaneilla”, Äyräs sanoi.

HUSista on saatavilla enemmän tilastotietoa. Koko pandemian aikana HUSissa on ollut Äyräksen mukaan hoidettavana satakunta raskaana olevaa potilasta vaikean koronan vuoksi ja heistä noin 20 on ollut tehohoidossa.

”On kiva juttu, että viime aikoina osin omikronvariantista, osin rokotekattavuuden lisääntymisestä myötä vaikeat tautitapaukset ovat vähentyneet huomattavasti ja koronavirusta on muutenkin todettu vähemmän raskaana olevilla. Tilanne on rauhoittunut ainakin meidän sairaalassa”, Äyräs kertoi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelevat koronarokotetta raskausaikana. Myös HUS suosittelee, että jos et ole vielä ottanut koronarokotetta, otat sen heti, kun mahdollista.