Kiire, jatkuva suorittaminen ja pitkäkestoinen stressi voivat hiipiä arkeen niin vähitellen, ettei niitä aina huomaa ajoissa. Keho antaa kuitenkin usein merkkejä siitä, että kuormitus on kasvanut liian suureksi ja palautumiselle olisi syytä varata enemmän aikaa.

Asiantuntijoiden mukaan näihin viesteihin kannattaa reagoida ajoissa. Pitkittynyt stressi voi ajan mittaan vaikuttaa sekä mielialaan että fyysiseen terveyteen.

1. Mieliala muuttuu ja pienetkin asiat tuntuvat ylivoimaisilta

Yksi ensimmäisistä merkeistä voi olla muutos omassa mielialassa. Tavallista voimakkaampi ahdistus, alakulo tai jatkuva huoliajattelu voivat kertoa siitä, että kuormitus on kasvanut liian suureksi.

Samalla keskittyminen voi vaikeutua, muistikatkoksia ilmaantua tavallista enemmän ja päätösten tekeminen tuntua yllättävän raskaalta. Myös aiemmin mieluisat harrastukset tai vapaa-ajan tekeminen saattavat menettää kiinnostavuutensa.

2. Ärtymys näkyy ihmissuhteissa

Pitkittynyt stressi voi heijastua myös siihen, miten suhtaudut muihin ihmisiin.

Saatat hermostua tavallista herkemmin, kärsivällisyys voi olla koetuksella ja omaan seuraan vetäytyminen alkaa tuntua houkuttelevalta. Läheiset voivat huomata muutoksen jo ennen kuin itse tiedostat sen.

Jos joku huomauttaa mielialasi muuttuneen, havaintoa ei kannata sivuuttaa.

3. Keho alkaa oireilla

Stressi ei kuormita vain mieltä, vaan myös kehoa.

Pitkittynyt kuormitus voi lisätä sairastelua, sillä stressi voi heikentää elimistön vastustuskykyä. Lisäksi voi esiintyä vatsavaivoja, ruokahalun muutoksia, lihasjännitystä sekä niska-, hartia- tai päänsärkyä.

Moni huomaa myös puristavansa leukojaan tai kantavansa jatkuvaa jännitystä kehossaan huomaamattaan.

4. Uni ei enää virkistä

Kuormitus näkyy usein myös unessa. Nukahtaminen voi vaikeutua, yöuni katkeilla tai olo tuntua väsyneeltä, vaikka nukkuisi riittävästi.

Jos heräät aamulla jatkuvasti uupuneena tai huomaat tarvitsevasi tavallista enemmän lepoa, keho saattaa viestiä palautumisen tarpeesta.

Mitä tapahtuu, jos varoitusmerkkejä ei huomioi?

Asiantuntijoiden mukaan pitkäkestoinen stressi pitää elimistön jatkuvassa valmiustilassa. Tällöin stressihormonien määrä pysyy koholla tavallista pidempään, mikä voi ajan myötä lisätä riskiä esimerkiksi kohonneeseen verenpaineeseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen sekä painonnousuun.

Siksi omaa jaksamista kannattaa seurata jo silloin, kun ensimmäiset merkit alkavat näkyä.

Lähde: Time.com

Lue myös: