Suomen Ladun mukaan erityisesti syksyllä iltavalolle on kysyntää.

Kesäaika päättyy tänä viikonloppuna ja Suomi siirtyy talvi-, eli normaaliaikaan. Kelloja siirretään sunnuntaina 25. lokakuuta aamuyöllä kello 04:00 tunti taaksepäin.

Kellojen siirtely jakaa suuresti mielipiteitä ja monet toivovat, että siirtelystä luovuttaisiin. Suomi ei voi päättää tästä itse, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa.

Euroopan komissio on ehdottanut kesäajasta luopumista. Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan, että EU:n neuvosto ei ole vielä käsitellyt ehdotusta, mikä tarkoittaa, että mahdollinen päätös kellonajan siirtelyn lopettamisesta voi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2022.

Valtioneuvoston sivujen mukaan koronaviruksen aiheuttama pandemia on siirtänyt kellojen siirtelyä koskevaa keskustelua.

”Selvästi paras vaihtoehto”

Jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa, päättää Suomessa eduskunta lopulta siitä, mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön. Oikeusministeriön Otakantaa-palvelussa järjestetyssä kyselyssä ilmeni, että 52 prosenttia suomalaisista kannattaa talviaikaa ja 48 prosenttia kesäaikaan siirtymistä.

Suomen Ladun vuonna 2019 teettämän kyselyn mukaan Suomessa enemmistö haluaisi pysyvän kesäajan tuomat valoisammat iltapäivät ja illat. Myös Suomen Latu kannattaa pysyvään kesäaikaan siirtymistä, jotta suomalaisten rakastamat valoisammat iltapäivät ja illat jatkuisivat mahdollisimman pitkään.

”Suomen Latu näkee, että pysyvään kesäaikaan siirtyminen tuo kokonaisuudessaan kansalaisille enemmän valoa, voimaa ja vaihtoehtoja arki-iltoihin, ja on siksi selvästi paras vaihtoehto uudeksi pysyväksi ajaksi”, järjestön toiminnanjohtaja Eki Karlsson sanoo.

”Erittäin aikaisilla, aamuyön valoisilla tunneilla ei ole samaa vaikutusta, eikä merkitystä”, hän jatkaa.

Syksyllä iltavalolle on eniten kysyntää

Suomen Ladun teettämän kyselyn mukaan vain joka viides suomalainen suosii valoisampia aamuja ja aamupäiviä, kun taas43 prosenttia valitsisi vaihtoehdon, joka toisi mukanaan valoisammat iltapäivät ja illat.

Kun runsaalle kolmannekselle sopisivat molemmat vaihtoehdot, olivat näin ollen valoisammat iltapäivät ja illat suurimmalle (81 %) osalle suomalaisista sopiva vaihtoehto.

”Valolla on suuri merkitys ulkoiluun ja sitä kautta ihmisten terveyteen – siksi toivomme, että iltaisin tapahtuva ulkoilu ja liikunta huomioitaisiin merkittävänä argumenttina, kun harkitaan siirtymistä uuteen aikajärjestelmään”, Karlsson toteaa.

Ulkona oleskelu ja liikkuminen lisäävät ihmisten hyvinvointia sekä terveyttä, ja luonto auttaa palautumaan stressistä ja parantaa mielialaa. Erityisesti syksyllä iltavalolle on eniten kysyntää.

”Yhdenkin prosentin vähennys ulkoilukäynneissä tarkoittaa yli kuutta miljoonaa ulkoilukertaa vuodessa. Valon määrä arki-iltaisin vaikuttaa oleellisesti fyysisen aktiivisuuden määrään”, Karlsson muistuttaa.