Moni voisi olettaa, että sisarusten kesken vanhempien suosikin viitta laitetaan esikoisen harteille, mutta näin ei kuitenkaan ole.

Tutkimuksen mukaan perheen kuopus on todennäköisimmin vanhempien suosikki. Taustalla on kuitenkin koettu suosiminen, kertoo The Independent; kuten kauneus, myös suosiminen on katsojan silmissä, totesivat Brigham Youngin yliopiston (BYU) School of Family Life -tiedekunnan tutkijat.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että jos nuorempi sisaruksista kokee olevansa vanhempien suosikki ja vanhemmat ovat samaa mieltä, vanhemman ja lapsen välinen suhde voimistuu. The Independentin mukaan jos he eivät ajattele olevansa vanhempien suosikkilapsi, päinvastainen tapahtuu.

Vanhempien sisarusten kohdalla se, mielletäänkö heidät suosikiksi vai ei, vaikuttaa vähemmän heidän suhteeseensa vanhempiensa kanssa. Tutkijat uskovat tämän johtuvan sosiaalisesta vertailusta ja nuoremmat sisarukset laittavat enemmän painoarvoa itsensä vertaamiseen vanhempiin sisaruksiinsa.

”Kyse ei ole siitä, etteivätkö esikoiset koskaan ajattelisi sisaruksiaan ja itseään heihin verraten. Se ei vain ole niin aktiivinen osa heidän päivittäistä elämäänsä”, BUY:n School of Family Lifen apulaisprofessori Alex Jensen sanoi.

”Minun veikkaukseni on se, että on luultavasti harvinaisempaa, että vanhemmat sanovat vanhemmalle sisarukselle, että ’Miksi et voi olla kuten pikkusiskosi tai -veljesi?’ On todennäköisempää, että se tapahtuu päinvastoin”, hän jatkoi.

The Independentin mukaan tutkijat tekivät päätelmänsä tutkittuaan 300 perhettä, joissa oli kaksi teini-ikäistä lasta. Lapsilta ja vanhemmilta kysyttiin erilaisia kysymyksiä, jolla arvioitiin suosimista: vanhemmilta kysyttiin, kuinka paljon lämpöä ja konflikteja heillä on lastensa kanssa, kun taas teinejä pyydettiin kuvailemaan suhdettaan vanhempiinsa.

Tutkijat selvittivät, että kaiken kaikkiaan lapsilla oli enemmän lämpöä ja konflikteja äitiensä kanssa, mutta muutoksen määrät suhteessa äitiin ja isään olivat samanlaiset.

Entä sitten keskimmäiset lapset, joita tutkimuksessa ei otettu huomioon? The Independentin mukaan Jensen uskoo, että tulokset olisivat samanlaiset suurempien perheidenkin kohdalla.

”Jos minulta kysyttäisiin, että ’Näemmekö saman tapahtuvan toisena ja kolmantena syntyneen lapsen kohdalla?’ Luultavasti”, apulaisprofessori kommentoi.

”Kuopus ihailee kaikkia, seuraavaksi vanhin ihailee itseään vanhempia ja niin edelleen”, hän jatkoi.

Jensenin mukaan vanhempien toimintatavoissa ei välttämättä ole paras tapa kohdela kaikkia lapsia yhtäläisesti.

”Kun vanhemmat ovat rakastavampia ja tukevampia ja johdonmukaisia kaikkien lasten kanssa, ei suosimisella tunnu olevan niin paljon väliä”, hän sanoi.

”Jotkut vanhemmat ajattelevat, että heidän täytyy kohdella kaikki samalla tavalla”, Jensen lisäsi.

”Mitä minä sanoisin, on ’Ei sinun täytyy kohdella heitä reilusti, mutta ei yhtäläisesti.’ Jos keskityt siihen, että on okei kohdella lapsia eri tavoin, koska he ovat erilaisia ihmisiä ja heillä on erilaiset tarpeet, se on okei”, Jensen päätti.

Voit lukea lisää tutkimuksesta täällä.

Lähde: The Independent