Tutkimus toteutettiin usean yliopiston sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden yhteistyönä.
Varhaislapsuuden terveydellä ja olosuhteilla on suuri vaikutus henkilön myöhempään elämään, selviää uudesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä huolimatta lapsena sairastetut infektiot ovat yhteydessä alhaisempaan tulotasoon aikuisena, mikä johtuu lähinnä alhaisemmasta koulutustasosta.
Lapsuuden infektioiden merkityksestä on olemassa vain vähän empiiristä tutkimustietoa.
”Tarkastelimme lapsuudessa diagnosoitujen infektioiden yhteyttä henkilön myöhempään menestykseen työmarkkinoilla”, apulaisprofessori Jutta Viinikainen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa tarkastellut infektiot olivat suhteellisen vakavia, sillä ne ovat olleet joko ensisijainen tai toissijainen syy yön yli kestävään sairaalahoitoon. Koulutusta tutkimuksessa mitattiin suoritetuilla tutkinnoilla ja työmarkkinatulemia puolestaan työllisyydellä ja ansiotasolla.
”Selvisi, että lapsuudessa koetut vakavat infektiot ovat yhteydessä heikompaan työllisyyteen ja ansiotasoon. Tämän lisäksi lapsuudessa koetut infektiot lisäsivät todennäköisyyttä, että henkilö oli aikuisena riippuvainen sosiaalisista tulonsiirroista”, Viinikainen sanoo.
Ei yhteyttä lapsuuden infektioiden ja aikuisuuden terveyden välillä
Henkilöiden terveydessä on suuria ja pysyviä eroja. Jyväskylän yliopiston mukaan esimerkiksi sosioekonominen asema vaikuttaa ihmisen odotettavissa oleva elinikään, joka on huomattavasti lyhyempi sellaisilla henkilöillä, joilla on matala tulo- ja koulutustaso.
Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä lapsuuden infektioiden ja aikuisuuden terveyden välillä. Pysyvät terveyserot yksilöiden välillä eivät siten näytä selittävän lapsuuden infektioiden ja heikentyneen työmarkkina-aseman välistä yhteyttä.
”Työmarkkina-aseman heikentyminen näyttää johtuvan etupäässä siitä, että lapsuuden infektiot olivat yhteydessä alhaisempaan koulutustasoon aikuisuudessa. Näin siitä huolimatta, että Suomessa on universaali, kaikki kansalaiset kattava terveydenhuoltojärjestelmä”, Viinikainen selittää.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän, Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen, University College Londonin sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden kesken. Tutkimuksessa hyödynnettiin Young Finns Study -pitkittäisaineistoa, johon on yhdistetty sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterien tiedot lapsuuden infektioista.
Lisäksi aineistoon on yhdistetty Tilastokeskuksen keräämiä rekisteritietoja koulutuksesta, työllisyydestä ja ansiotasosta. Tutkimushenkilöt olivat syntyneet 1970-luvulla.
Tutkimus julkaistiin Economics & Human Biology -journalissa ja voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä.