Talven kylmä ei ole vielä täysin irrottanut otettaan, mutta tästä huolimatta punkkikausi on käynnistynyt lähes koko maassa.

Ulkoilun jälkeen on hyvä taas tarkistaa iho ja varmistaa, ettei ulkoa ole tarttunut mukaan pieniä verenimijöitä, puutiaisia. Puutiaiset eli punkit voivat levittää ikäviä sairauksia, kuten viruksen aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta (TBE) sekä bakteerin aiheuttamaa borrelioosia.

Turun yliopiston tutkijat käynnistivät viime vuonna yhdessä lääkeyritys Pfizerin kanssa Punkkilive-havaintosivuston keräämään kansalaisten havaintoja punkeista. Tutkijoiden mukaan tänä vuonna kylmä kevät on viivästyttänyt punkkikauden alkua, mutta havaintoja niistä on jo ilmoitettu Punkkilive-palveluun jo yli tuhat.

Havaintoja on tullut eniten Etelä-Suomen rannikkoseuduilta ja Oulusta, mutta pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta puutiaisia liikkuu lähes koko maassa. Tutkijatohtori Jani Sormusen mukaan havainnot ja niiden kertyminen noudattavat pitkälti kevään etenemisen rintamaa.

”Etelässä puutiaishavaintoja rupesi kertymään huhtikuussa, mutta lumimyrsky toi kauden alkuun hieman takapakkia. Kylmä kevät on muutenkin viivästyttänyt puutiaisten liikkeelle lähtöä ja siten havaintojen kertymistä”, hän kertoo.

Yksi suosituimmista kansalaistiedehankkeista Suomessa

Turun yliopiston mukaan punkit lähtevät tavallisesti liikkeelle, kun lumipeitteet ovat sulaneet ja päivän keskilämpötilat nousseet noin +5 ℃-asteeseen. Nyt koetun kylmän kevään ei uskota juuri vaikuttavan kesän puutiaismääriin.

”Kylmän iskiessä puutiaiset odottelevat rauhassa sopivampia kelejä suojissaan ja lähtevät sitten liikkeelle. Kevään kylmät eivät olleet niin kovia, että odotettavissa olisi massakuolemia. Luultavasti kesällä siis tavataan samoissa määrin puutiaisia kuin edellisinäkin vuosina. Kesäisin kuivat ja kuumat jaksot vaikuttavat aktiivisuuteen”, Sormunen kuvailee.

Tutkijat jatkavat puutiaishavaintojen seuraamista Punkkilive-palvelun kautta. Tutkijat pyytävätkin kansalaisia ilmoittamaan puutiaishavaintojansa ahkerasti palveluun läpi kesän ja kylmempinäkin vuodenaikoina.

”Punkkiliveen puutiaishavaintonsa ilmoittavien ulkoilijoiden avulla Turun yliopiston tutkijoiden on mahdollista saada tietoa puutiaisten levinneisyydestä koko Suomen alueelta. Muutaman tutkijan voimin se ei olisi mahdollista”, professori Ilari E. Sääksjärvi sanoo.

”Suomalaiset ottivat havaintosivuston jo viime vuonna innokkaasti omakseen. Toivomme, että myös kuluvan vuoden aikana puutiaishavainnot kirjattaisiin ahkerasti palveluun, jota on vielä paranneltu talven aikana. Jokainen havainto lisää ymmärrystämme puutiaisten levinneisyydestä. Punkkilivestä kehittyi jo ensimmäisen vuoden aikana yksi suosituimmista kansalaistiedehankkeista Suomessa”, hän lisää.

Voit ilmoittaa omat havaintosi ja tutustua muiden tekemiin havaintoihin täällä. Aiemmin sen sijaan kerroimme vinkkejä, miten voit suojata itsesi sekä lemmikkisi punkeilta, ja voit lukea tästä lisää täällä.