Suomalaisten kahvimieltymyksiä selvittänyt kysely paljasti, että moni olisi valmis luopumaan jostain aamukahvin takia.
Aamukahvi merkitsee paljon suomalaisille ja siihen liittyy voimakkaita tunteita. Suurin osa suomalaisista (70%) aloittaakin päivänsä nauttimalla aamukahvin ja ilman sitä on vaikea saada päivä käyntiin, selviää Pauligin teettämästä kyselystä.
Jos aamukahvia ei saa, on olotila silloin usein väsynyt tai vihainen. Aamukahvista haetaankin piristystä tai omaa rauhallista hetkeä ennen päivän tulevia kiireitä ja aamulla kahvin kera syvennytään sanomalehteen tai selataan nettiä.
Koska aamukahvi merkitsee paljon suomalaisille, ovat monet valmiita myös luopumaan sen vuoksi erilaisista asioita. Kyselyn mukaan seitsemän prosenttia naisista luopuisi seksistä, nuoret aamupalasta tai sanomalehden lukemisesta, noin kolmekymppiset voisivat luopua suihkusta ja hampaiden pesemisestä ja vanhemmat jättäisivät väliin netin selaamisen aamukahvin takia.
”Aamukahvi on siis usein kaikki kaikessa”, Pauligin Paula, Maija Niemi summasi aamukahvitutkimuksen tuloksia tiedotteessa.
Suosituin aamukahvi Suomessa on perinteinen suodatinkahvi ja suurin osa suomalaisista (70%) käyttää kahvinsa kanssa maitoa. Enemmistö (63%) suosii vaaleapaahtoista aamukahvia, mutta Pauligin kyselyn mukaan sen rinnalle ovat nousseet myös tummapaahtoiest vaihtoehdot viime vuosien aikana.
Kyselyn mukaan moni suomalainen nauttii aamukahvinsa tutusta, hauskasta mukista kotona, mutta take away -kahvikulttuurin suosio on kasvanut viime vuosina. 15-21-vuotiaista jo 21 prosenttia nauttiikin aamukahvinsa työ- tai koulumatkan varrelta mukaan haettuna ja viidennes vastanneista (20%) nauttii aamukahvin vasta työpaikalla tai koulussa.
Kun aamukahvin pariin pääsee, on suomalaisilla asu vapaa, mutta miehet juovat oman aamukahvinsa naisia useammin alasti tai alusvaatteisa. Naiset sen sijaan nauttivat aamuisen kahvinsa useammin pyjamassa tai aamutakissa.
Aamukahvitutkimus 2016 on totetettu syyskuussa ja siihen vastasi yli tuhat 15-79-vuotiasta. Pauligin tiedotteen mukaan sen tulokset voidaan yleistää koskemaan koko Suomea ja se on seurantatutkimus vuosina 2012 ja 2014 tehdyille kyselyille.
Voit tutustua kyselyn tuloksiin lisää täällä.
Lähde: Paulig