Veritulppat ovat laskimon tai valtimon tukkivia hyytymiä, tukoksia, ja ne ovat Suomessa melko yleisiä.

Noin 5 500-11 000 suomalaista saa laskimoveritulpan vuosittain, kertoo HUS. Neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista, minkä lisäksi veritulpat vaikeuttavat niin perussairauksien kuin koronainfektion hoitoa.

HUS kertoo tiedotteessa, että laskimoveritulppia voi syntyä muun muassa aivoihin, sydämeen, keuhkoihin sekä ala- ja yläraajoihin. Veritulpan oireet olisi hyvä osata tunnistaa, jotta hoitoon voi hakeutua ajoissa – HUSin mukaan oireita ovat:

  • Raajojen alueen veritulpat oireilevat kipuna, turvotuksena ja punoituksena
  • Sydämen ja keuhkojen alueen veritulppiin liittyy suorituskyvyn laskua, hengenahdistusta, yskää, rintakipua, pulssin nopeutumista ja kuumetta
  • Suoliston ja maksan alueen veritulpat oireilevat vatsakipuna, pahoinvointina, oksenteluna, voimakkaana vatsan turpoamisena ja ripulina
  • Aivoverisuonten veritulpat puolestaan ilmenevät päänsärkynä, toispuoleisina oireina, näköhäiriöinä ja heikentyvinä lihasvoimina
  • Ensioireena voi olla myös äkkikuolema

HUS muistuttaa, että lääkärin vastaanotolle tulisi hakeutua, jos ilmenee yllä kuvattuja oireita, ja voimakkaissa oireissa tulee hakeutua välittömästi päivystykseen. Veritulppia hoidetaan hyytymisen estolääkkeillä, jotka auttavat elimistöä liuottamaan hyytymän ja estävät uuden tulpan muodostusta, ja hoitosukilla sekä -hihoilla parannetaan verenkiertoa.

”Hoito voi olla tilapäistä tai pysyvää riippuen vaaratekijöistä”, HUSin hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassila sanoo tiedotteessa.

Riski kasvaa iän myötä – jokainen voi itse ehkäistä tukoksia

Laskimotukoksen saavista potilaista 70 prosenttia on ylipainoisia. HUSin mukaan veritulppia ilmenee isojen leikkausten, raskauden ja synnytyksen jälkeen sekä hormonihoitojen, kuten ehkäisytablettien käytön yhteydessä.

”Riski sairastua veritulppaan kasvaa 60 vuoden iän jälkeen ja 2-3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Taustalla voi olla periytyvä tukosalttius ja tyypillisesti riskitekijöitä on samaan ajankohtaan useita”, Lassila kertoo.

Jokainen voi itse ehkäistä veritulppia huolehtimalla hyvästä nesteytyksestä, harrastamalla liikuntaa, noudattamalla terveellistä, säännöllistä ja vähärasvaista ruokavaliota sekä lopettamalla tupakoinnin. Lisäksi on tärkeä noudattaa lääkärin ohjeita ja lääkityksiä.

Lassila muistuttaa, että aiemmin sairastetusta veritulpasta tulisi aina kertoa, jos joutuu sairaala- tai leikkaushoitoon. Voit lukea lisää laskimotukoksista esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilla täällä sekä Käypä hoito -sivustolla täällä.