Testaa tietosi: tunnetko näiden 8 tutun sanonnan alkuperän?

Suomen kieli on täynnä sanontoja, joita tulee käytettyä lähes huomaamatta. Harva kuitenkaan pysähtyy miettimään, mistä ne ovat alun perin peräisin tai miksi niissä vilisee niin paljon eläimiä.

Kokosimme kahdeksan tuttua sanontaa ja niiden taustoja. Kaikkien alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta niille on esitetty mielenkiintoisia selityksiä.

Oma lehmä ojassa

Sanontaa käytetään ihmisestä, joka ajaa ennen kaikkea omaa etuaan. Tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta sen uskotaan syntyneen maaseudulla. Jos oma lehmä oli pudonnut ojaan, se pelastettiin luonnollisesti ennen naapurin lehmää.

Ei helmiä sioille

Tällä tarkoitetaan sitä, ettei arvokkaita asioita kannata antaa sellaiselle, joka ei osaa niitä arvostaa. Sanonta on peräisin Raamatusta, jossa kehotetaan olemaan heittämättä helmiä sikojen eteen.

Aikainen lintu madon nappaa

Sanonnan ajatus on yksinkertainen. Se, joka on ensimmäisenä liikkeellä, saa usein parhaat mahdollisuudet. Vastaava sanonta tunnetaan myös monissa muissa kielissä, ja englanninkielinen versio on ollut käytössä jo satoja vuosia.

Mennä peräkanaa

Tämä tarkoittaa kulkemista jonossa toisen perässä. Sanonnan arvellaan viittaavan siihen, miten kananpojat seuraavat emokanaa siistissä jonossa.

Eilisen teeren poika

Kun joku ei ole mikään eilisen teeren poika, hänellä on kokemusta eikä häntä ole helppo huijata. Tutkijoiden mukaan juuri teeri on päätynyt sanontaan lähinnä sattumalta – sen paikalla olisi voinut olla jokin muukin eläin.

Katin kontit

Tällä ilmauksella vähätellään jotain tai todetaan jokin hölynpölyksi. Sana kontit tarkoittaa vanhassa kansankielessä jalkoja, joten katin kontit viittaa kirjaimellisesti kissan jalkoihin.

Ei ole koiraa karvoihin katsominen

Sanonnan ajatus on, ettei ketään pidä arvioida pelkän ulkonäön perusteella. Ilmaus löytyy jo 1700-luvulla julkaistusta suomalaisesta sananlaskukokoelmasta.

Nostaa kissa pöydälle

Kun kissa nostetaan pöydälle, otetaan puheeksi asia, jota on aiemmin vältelty. Sanonnan alkuperästä on useita selityksiä, eikä yhtä varmaa vastausta ole löytynyt. Yhden tulkinnan mukaan ”kissa” tarkoitti murteissa sotkuista lankavyyhtiä, jonka selvittäminen oli hankalaa mutta välttämätöntä.

Vaikka kaikkien sanontojen syntyhistoriaa ei tunneta varmasti, yksi asia on selvä. Ne elävät suomen kielessä edelleen vahvasti, ja moni niistä kuuluu yhä jokapäiväiseen puheeseen.

Lähde: IS