Tämä kauhulyhytelokuva on tutkitusti pelottava – katso painajaismainen K18-elämys omalla vastuulla

Lyhytelokuvan teossa on käytetty apuna tieteellistä julkaisua, jonka takana on yksi maailman tunnetuimmista kauhututkijoista.

Seitsemän suomalaista kymmenestä katselee kauhuelokuvia edes erittäin harvoin, ilmenee Samsungin teettämästä tutkimuksesta. Yleisimmät syyt, miksi kauhuelokuvia katsotaan, ovat niiden antama mahdollisuus irtautua todellisuudesta (35 %) tai niillä helpotetaan tylsyyttä tai rauhattomuutta (26 %).

Halloweenin alla kauhuelokuvia katsotaan enemmän, ja tällä viikolla myös eri televisiokanavat näyttävät kauhuelokuvia. Halloweenina, eli tulevana lauantaina televisiosta tulee esimerkiksi yksi klassikoista, Stephen Kingin samannimiseen kirjaan pohjautuva Hohto.

Mutta mistä hyvä kauhuelokuvaelämys syntyy – mikä pelottaa ihmisiä eniten? Tätä selvittääkseen Samsung pyysi avukseen professori Lauri Nummenmaan, joka on yksi maailman tunnetuimmista psykologian, neurotieteen ja kauhun tutkijoista.

Nummenmaata pyydettiin kirjoittamaan lääketieteellinen julkaisu kauhuelokuvien neurobiologiasta ja psykologiasta. Julkaisu käsittelee pelon ja ahdistuksen neurobiologisia ja psykologisia peruslähtökohtia.

Taiteen lisäksi tiedettä

Julkaisussa professori Nummenmaa tutkii, miten kauhuelokuvat vaikuttavat ihmisen psyykeeseen. Samsungin mukaan hän käsittelee sitä, kuinka mekanismeja ja strategioita, kuten teknologiaa, voidaan käyttää luomaan ja vahvistamaan voimakkaita, simuloituja pelon kokemuksia katsojissa.

”Lukuisat tekijät vaikuttavat siihen, minkä koemme pelottavaksi kauhuelokuvissa. Kun aistien perusprosessien, emotionaalisen prosessoinnin ja ihmisen sosiaalisten piirteiden tutkimus yhdistetään äänen ja kuvan suunnitteluun, on mahdollista luoda erittäin tehokas elokuvakokemus. Hyvän kauhuelokuvan luominen ei ole vain taidetta, vaan suurelta osin myös tiedettä”, Nummenmaa sanoo.

Nummenmaan julkaisussa todetaan muun muassa, että mitä todentuntuisempia elokuvan tapahtumat ovat, sitä voimakkaammin aivomme reagoivat niihin ja tapahtumien on läpäistävä aivojen ”todellisuuden tarkistusjärjestelmä” ennen kuin ihminen uskoo tapahtumat. Pelko tuntemattomasta on kaikkein voimakkain pelko, joten uutuudenviehätys ja shokit ovat luontainen osa kauhuelokuvaa.

Lisäksi merkitystä on ääniraidalla; äänisuunnittelu mahdollistaa jännityksen ja ahdistuksen epäsuoran manipuloinnin. Samsungin kyselyssä ilmenikin, että suomalaisten mielestä äänenlaatu (43 %) ja kuvanlaatu (27 %) ovat kaksi kolmesta tärkeimmästä ulkoisesta tekijästä, jotka määrittävät kauhuelokuvan tai -sarjan pelottavuuden, kun kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi nousee katseluympäristö (45 %).

Tieteellisesti pelottava kauhuelokuva

Samsung halusi laittaa myös Nummenmaan julkaisun tulokset testiin. Tätä varten palkittu ohjaaja sekä kauhuelokuvaharrastaja Gustav Egerstedt loi lyhytelokuvan Nummenmaan tieteellisen julkaisun tuloksiin perustuen.

Samsungin mukaan lopputuloksena on painajaismainen elämys, joka maksimoi pelon tunteen tarinallisuuden sijaan keinoilla, jotka perustuvat nykyaikaisen tieteellisen tutkimukseen.

”Loimme professori Nummenmaan raportin perusteella kuumeisen painajaisen, joka perustuu enemmän tunteisiin kuin klassiseen tarinankertomiseen. Toivomme, että sen katselu tuntuu kamalalta”, Egerstedt kertoo Samsungin sivuilla.

Samsungin mukaan tehokkaan ja immersiivisen kokemuksen saamiseksi on suositeltavaa katsoa lyhytelokuva televisiosta, jolla on korkea resoluutio ja suuri näyttö. Elokuvaa tulisi myös katsella suurella äänenvoimakkuudella, mieluiten äänijärjestelmällä, jossa on mahdollisuus tilaäänen sekä matalataajuuksisen äänen toistoon.

Theory of Fear -lyhytelokuvan alussa on varoitus, jonka mukaan video sisältää graafista väkivaltaa ja muita häiriöitä aiheuttavia kohtauksia, eikä se sovellu alle 18-vuotiaille. Voit katsoa noin 2 minuuttia kestävän lyhytelokuvan alta tai täällä – omalla vastuulla – ja voit tutustua Nummenmaan tieteelliseen julkaisuun kauhuelokuvista tarkemmin täällä.