Stereotypiassa onkin jotain perää? Tutkimus: Silmälaseja käyttävät ovat todennäköisemmin älykkäitä

Silmälaseja käyttävät mielletään usein älykkäiksi, mikä on yleinen stereotypia etenkin populaarikulttuurissa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan huonon näön ja korkeamman älykkyystason välillä voi kuitenkin olla positiivinen korrelaatio. Edinburghin yliopiston tutkijat tekivät laajan tutkimuksen selvittääkseen, miten yksilön perinnölliset piirteet voivat vaikuttaa heidän kognitiivisiin toimintoihin.

The Independentin mukaan tutkijaryhmä analysoi yli 300 000 16-102-vuotiaan tietoja, joita UK Biobank ja Charge and Cogent ovat keränneet. Tutkijat pystyivät tunnistamaan 148 itsenäistä lokusta, jotka liittyivät kognitiiviseen kykyyn ja arvioivat, voisivatko erilaiset ominaisuudet, kuten näkö, korkea verenpaine ja elinajanodote, vaikuttaa älykkyyteen.

Osallistujista ne, jotka käyttivät silmälaseja, olivat lähes 30 prosenttia todennäköisemmin älykkäitä, tutkimuksessa selvisi. Tämän lisäksi paremmat kognitiiviset toimminot olivat kytköksissä myös lukuisiin terveellisiin ominaisuuksiin, kuten pitkäikäisyyteen, alempaan keuhkosyövän riskiin ja parempaan sydän- ja verisuoniterveyteen sekä parempaan mielenterveyteen.

Tutkimusta johtanut tohtori Gail Davies Edinburghin yliopistosta uskoo, että hänen ryhmänsä tutkimus voi osoittautua vielä enemmän avulliseksi tulevaisuudessa.

”Tämä tutkimus, suurin geneettinen tutkimus kogniitivisistä toiminnoista, on tunnistanut monia geneettisiä eroavaisuuksia, jotka vaikuttavat ajattelutaidon periytyvyyteen”, Davies totesi.

Daviesin mukaan löyödökset tarjoavat pohjan tutkia mekanismeja, joilla nämä eroavaisuudet vaikuttavat ajattelutaitoihin läpi elämän. Viime vuosina tutkimus genetiikan ja älykkyyden välillä on edennyt paljon, selitti johtava tutkija Ian Deary.

”Alle vuosikymmen sitten etsimme älykkyyteen liittyviä geenejä noin 3 000 osallistujan avulla emmekä löytäneet juuri mitään”, Deary sanoi.

”Nyt yli 100 kertaa suuremmalla osallistujamäärällä ja lähes yli 200 tutkijan työskennellessä yhdessä, olemme löytäneet lähes 150 geneettistä aluetta, jotka liittyvät siihen, miten älykkäitä ihmiset ovat”, hän jatkoi.

The Independentin mukaan Deary totesi, että tutkimusryhmän täytyy analysoida tuloksia lisää saadakseen kattavan käsityksen siitä, miten kognitiiviset toiminnot laskevat myöhemmällä iällä. Tutkimus julkaistiin Nature Communications -journalissa.

Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä.

Lähde: The Independent