Näin moni suomalainen työntekijä haluaisi tehdä jatkossakin etätöitä

Koronan myötä etätöiden tekeminen on tullut monille suomalaisille tutuksi.

Etätöiden tekeminen on ollut suomalaisten työntekijöiden mieleen, sillä lähes kolme neljästä haluaisi tehdä jatkossakin etätöitä. Tämä ilmenee Suomen Yrittäjien teettämästä Työelämägallupista.

15 prosenttia työllisistä haluaisi tehdä jatkossa etätöitä koko ajan ja yli kolmannes (36 %) osan viikosta. Viidennes (21 %) haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei voi, ja jo etätöitä tehneistä 81 prosenttia haluaisi tehdä niitä myös jatkossa.

”Yli 70 prosenttia työelämässä olevista haluaisi tehdä jatkossakin etätöitä. Eniten etätöitä haluavat tehdä ne, joilla on siitä kokemuksia. Tämä kertoo, että kokemukset monipaikkatyöstä ovat valtaosin myönteisiä”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Kantarilla joulu-tammikuussa teetetyn Työelämägallupin mukaan etätöitä teki noin 1,15 miljoonaa suomalaista (48 % työllisistä). He tekivät keskimäärin noin 70 etätyöpäivää viime maalis-joulukuussa.

Hybdrityö tulevaisuuden suosikki

Työelämägallupista ilmeni, että eniten kannatusta saa yhdistelmämalli: töitä tehdään välillä etänä, välillä työpaikalla.

”Tulevaisuuden työelämän suosikki on hybridityö: työtä tehdään vaihdellen työpaikalla, kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tämä on hyvä malli myös monelle työnantajalle”, Pentikäinen summaa.

Viidennes haluaisi tehdä monipaikkatyötä vapaa-ajan asunnossaan.

”Tämä on suuri mahdollisuus mökkipaikkakunnille luoda uutta työtä ja hyvinvointia”, Pentikäinen huomauttaa.

Penttisen mukaan on kiinnostavaa, että etätöitä halutaan tehdä sitä enemmän, mitä isommasta työyhteisöstä on kysymys. Erityisen paljon etätyöhaluja on valtiolla ja järjestöissä, missä on usein työtehtäviä, joita voi hyvin hoitaa etänä.

Enemmän positiivista kuin negatiivista

Etätöiden teko toi merkittävää ajansäästöä, kun työmatka-aikaa säästyi keskimäärin noin 50 minuuttia vuorokaudessa. Pentikäisen mukaan tämä antoi monelle mahdollisuuksia käyttää aikaansa muihin asioihin ja sillä voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin.

Monipaikkatyön saldo koetaan Pentikäisen mukaan kiistatta positiiviseksi

”Työn itsenäisyys on kasvanut, työtyytyväisyys on lisääntynyt, oman työn hallinta on kasvanut, tuottavuus on parantunut ja kiire on vähentynyt. Nämä ovat suuria asioita. Toki on myös kielteisiä kokemuksia”, hän toteaa.

”Jatkuva etätyö myös väsyttää ja on kaipuuta työyhteisöön. Kokemukset monipaikkatyöstä ovat kuitenkin selvästi positiivisella laidalla”, Pentikäinen vertaa tuloksia viime vuoden elokuussa tehtyyn kyselyyn.

Nuoret tarvitsevat tukea

Kielteisenä kokemuksena Pentikäinen mainitsee myös sen, miten etätyö näyttää vähentävän työajan merkitystä sekä vaikeuttavan työ- ja vapaa-ajan erottamista.

”Se on myös kasvattanut johdon ja esimiesten merkitystä sekä lisännyt sitoutumista työnantajaan. Nämä korostuvat naisilla”, hän sanoo.

Työelämägallupin mukaan nuorilla näyttää olevan eniten ongelmia etätyöajan työ- ja perhearjessa. Heillä myös työn itsenäisyyden kokemus on eniten lisääntynyt.

Samalla tuottavuuskokemukset ovat muita heikommat ja sitoutuminen työnantajaan on vähentynyt eniten.

”Tämä on ymmärrettävää. Nuorille työntekijöille pitää antaa riittävästi tukea, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien Kantar TNS Oy:lla teettämään Työelämägallupiin vastasi 1 061 suomalaista, jotka olivat iältään 18-69-vuotiaita. Kysely tehtiin 30.12.2020 ja 6.1.2021 välisenä aikana ja tutkimusaineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.