Malttia koronasäästöjen kulutukseen: Näin pidät raha-asioistasi huolta koronan jälkeen

Korona-aikana tileillä on voinut kertyä säästöjä.

Vaikka korona on runnellut maailmaa monin tavoin ja Suomikin on saanut siitä osansa, on suomalaisilla kotitalouksilla mennyt hyvin ja säästäminen yleistyi.

”Koko kansantalouden tasolla kotitalouksille jäi vuonna 2020 säästöön 6 miljardia enemmän kuin edellisvuonna. Tämä on enemmän kuin koskaan”, kuvailee Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

Koronan jälkeen talous piristyy sitä mukaa, kun kotitaloudet alkavat taas kuluttaa rahojaan myös palveluihin, kuten ravintoloihin, tapahtumiin ja matkoihin. Säästöpankkiryhmän henkilöasiakasliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Markus Lauri kuitenkin muistuttaa, että kenenkään ei tarvitse yli-kuluttaa sen takia, että Suomen taloudessa menisi hyvin

Tässä tilanteessa onkin hyvä pohtia omaa kulutustaan.

”Kannattaa miettiä, millainen kuluttaminen lisää omaa hyvinvointia ja mitä asioita haluaa itse kulutuksellaan edistää. Millainen kuluttaminen tekee minut onnelliseksi? Myös kuluttamisella voi vaikuttaa”, Mikkonen toteaa.

Taloudellista turvaa säästöistä

Säästämisbarometrin mukaan korona sai osan ihmisistä suunnittelemaan omaa talouttaan aiempaa enemmän (27%). Laurin mukaan tämä on oppi, joka on hyvä kantaa mukana jatkossakin.

”Jos varoja on kertynyt, sinulle on kertynyt taloudellista turvaa. Nyt voi sitten kuluttaa huolettomammin, kun vaan suhteuttaa sen oikein”, hän sanoo.

”Kertyneitä säästöjä voi ihan hyvin käyttää myös kulutukseen. Olennaista on se, että tiedät, kuinka paljon sinulle tulee ja kuinka paljon sinulta menee”, Lauri tiivistää.

Oman talouden pitkäjänteinen suunnittelu on yksi taloudellisen hyvinvoinnin avaimista. Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen on yleensä tuottavin – ja stressittömin – vaihtoehto omaan vaurastumiseen tai puskurirahaston kerryttämiseen.

”Vaurastuminen on pitkän aikavälin maratonjuoksu, ei sprintti”, Lauri muistuttaa.

Henkilökohtaiset kriisitkin voivat lamauttaa oman talouden

Säästöpankkiryhmän mukaan toinen tärkeä neuvo oman taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi on ennakointi. Lauri huomauttaa, että kaikki kriisit eivät aina ole koronan tapaan yhteiskunnallisia.

”Myös henkilökohtaiset kriisit, kuten avioero voivat lamauttaa oman talouden. Kriisejä varten on hyvä olla olemassa puskurirahasto”, hän toteaa.

Ennakointi kannattaa aloittaa tekemällä oman talouden analyysi ja suunnitelma. Apua voi hakea omasta pankista.

”Mitä oikeasti haluat elämältäsi pitkällä aikavälillä? Kyky ja halu kuluttaa tai varautuminen tulevaisuuteen pitäisi pohjata sen varaan, että sinulla on hyvä käsitys tilanteestasi ja pitkäjänteinen suunnitelma. Siihen kannattaa hankkia keskustelukaveri pankista”, Lauri kehottaa.

Miten omasta taloudesta ja raha-asioista voi sitten pitää huolta koronan jälkeen? Alla viiden kohdan muistilista:

Ymmärrä tulot ja menot sekä varallisuutesi, ja pidät velat maltillisena. Siten voit varautua pahan päivän varalle ja kuluttaa oikein suhteutettuna talouteesi – eivätkä pienet sadepilvetkään haittaa.
Muista, että tähtäimesi on maraton, ei sprintti. Tee yhdessä pankin kanssa oma pitkäjänteinen talouden suunnitelmasi, ja saat kasvatettua puskuria mahdollisia kriisejä varten.
On järkevämpi säästää ja sitten vasta kuluttaa. Jos tuloihin tulee muutoksia ja sinulla on paljon kuukausittaisia kuluja, kulut pyörivät, vaikka tulot tippuisivat. Asuntolainan voi neuvotella, mutta osamaksuja välttämättä ei. Palvelut kuten Netflix-tilauksen pystyy pistämään poikki, mutta ”Osta nyt ja maksa pikkuhiljaa”-päätöksiä et pääse karkuun.
Älä lankea ”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tarjouksiin. Jos ostat tuotteen, mieti, kannattaako maksaa 20 euroa kuussa ja maksaa sitä mahdollisesti vielä kolmen vuoden päästä, kun haluatkin vaihtaa jo tuotteen uuteen. Olet kiinni maksuissa, vaikka itse tuote tuntuisikin jo vanhalta.
Ennakoi, älä panikoi! Jos oma talouden tilanne näyttää hankalalta koronan jälkeen, neuvottele pankin kanssa joustoa tilanteeseesi, kuten asuntolainaan.