Kuinka paljon liikuntaa tarvitaan? Tuore tutkimus antaa lohdullisen vastauksen

Moni ajattelee, että liikunnan hyötyjen saaminen vaatii pitkiä treenejä tai suuria elämäntapamuutoksia. Tuore suomalainen tutkimus antaa kuitenkin rohkaisevan viestin. Jo melko pienellä muutoksella voi olla yhteys parempaan mielenterveyteen.

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti reipas ja hengästyttävä liikunta oli yhteydessä vähäisempiin masennus- ja ahdistusoireisiin keski-ikäisillä.

Jo puoli tuntia päivässä voi tehdä eron

Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä tapahtuu, jos osa paikallaanolosta korvataan reippaalla liikunnalla.

Tulosten perusteella jo 30 minuutin päivittäinen muutos oli yhteydessä parempaan mielenterveyteen. Kun puoli tuntia paikallaanoloa korvattiin vähintään reippaalla liikkumisella, masennusoireita havaittiin 9 prosenttia vähemmän ja ahdistusoireita 5 prosenttia vähemmän.

Kyse ei siis ollut tuntien mittaisista harjoituksista, vaan melko maltillisesta lisäyksestä arjen liikkumiseen.

Pelkkä kevyt liikunta ei tuonut samoja hyötyjä

Tutkimuksessa havaittiin myös, että liikunnan kuormittavuudella oli merkitystä.

Kevyt liikkuminen, kuten rauhallinen kävely, oli yhteydessä pienempiin hyötyihin kuin liikunta, joka sai hengästymään edes hieman. Tutkijoiden mukaan mielenterveyden kannalta tärkeää näyttää olevan se, kuinka kuormittavaa liikkuminen on.

Myös uni nousi tärkeään rooliin

Liikunnan lisäksi riittävä uni oli yhteydessä vähäisempiin masennus- ja ahdistusoireisiin.

Tutkimukseen osallistuneet nukkuivat keskimäärin noin 7,5 tuntia yössä. Jo hieman tätä lyhyemmät yöunet olivat yhteydessä oireiden hienoiseen lisääntymiseen.

Tutkijat korostavatkin, ettei liikuntaa kannata lisätä unen kustannuksella.

Pienet muutokset voivat riittää

Tutkimuksen viesti on varsin lohdullinen. Mielenterveyden tukemiseksi ei välttämättä tarvita suuria elämäntaparemontteja.

Jo puolen tunnin päivittäinen reipas liikunta sekä riittävä uni olivat yhteydessä parempaan hyvinvointiin tutkimukseen osallistuneilla keski-ikäisillä.

Tutkimuksessa seurattiin lähes 4 500 pohjoissuomalaista aikuista, ja heidän liikkumistaan mitattiin aktiivisuusmittareilla kahden viikon ajan.

Lähde: IL