Koulutustausta näkyy lapsiluvussa: Tällaisilla ihmisillä on muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa perhetoiveensa

Eri koulutustaustan omaavien kesken on erot lapsiluvuissa.

Lapsettomuus yleistyy matalammin koulutetuilla, ilmenee Turun yliopiston tutkimuksesta, joka on osa syntyvyyden muutoksiin sopeutumiseen keinoja etsivää FLUX-hanketta. Tutkimuksen mukaan elinikäinen lapsettomuus on Suomessa yleisintä enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla.

1970-luvun alussa syntyneistä, enintään keskiasteen koulutuksen saaneista miehistä jäi lapsettomaksi noin kolmannes, mutta korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes. Myös naisilla lapsettomaksi jäävien osuus on nykyään suurin matalasti koulutetuilla, kun puolestaan ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla naisilla elinikäinen lapsettomuus on jopa vähentynyt.

Toisaalta yhä useampi perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista saa lapsia kolme tai enemmän. Turun yliopiston mukaan tähän voi myötävaikuttaa se, että tämän ryhmän vanhemmat saavat yhä yleisemmin lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa.

”On huomattavaa, että Suomessa tämä lastensaannin polarisoituminen ei koske vain matalimmin koulutettujen pienehköä ryhmää. Se koskee myös keskiasteen koulutuksen saaneita”, FLUX-tutkimushankkeen johtaja, dosentti Marika Jalovaara Turun yliopistosta sanoo.

Tutkimuksen mukaan valtaosa lapsettomista ei ole koskaan elänyt avo- tai avioliitossa tai heillä on takanaan lyhytkestoisia avoliittoja. Tällaiset liittohistoriat ovat tavallisimpia vähän koulutetuilla.

Muita paremmat mahdollisuudet

Tutkimuksesta selvisi myös, että korkeasti koulutetuilla on tavallista saada kaksi lasta. Heidän joukossaan niin lapsettomuus kuin suuret lapsiluvat ovat harvinaisempia kuin matalammin koulutetuilla.

Tutkimuksen mukaan koulutus on yhteydessä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin sekä työuran ja perhesuhteiden vakauteen, jotka tukevat myös lasten saamista.

”Kyselytutkimusten mukaan valtaosa sekä miehistä että naisista haluaa jossain vaiheessa lapsia. Vaikuttaa siltä, että korkeasti koulutetuilla on muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa perhettä koskevat toiveensa”, Jalovaara sanoo.

”Onnistunut koulutus- ja työllisyyspolitiikka tukee myös syntyvyyttä ja sitä, että mahdollisimman moni saa niin monta lasta kuin itse toivoo”, hän lisää.

Vuoden 2021 puolella julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin syntyvyyden kehitystä ja koulutusryhmien välisiä eroja lastensaannissa Suomessa ja Ruotsissa 1940–1973 syntyneillä miehillä ja 1940–1978 syntyneillä naisilla. Toteutunutta lastensaantia tutkittiin naisilla 40 vuoden ja miehillä 45 vuoden iässä.