Karu kuva suomalaisten työpaikkojen tilanteesta: Vain harva kokee työpaikkansa hyväksi

Suomen parhaita työpaikkoja selvittävän ja listaavan Great Place to Workin (GPTW) ja työnhakupalvelu Duunitorin toteuttama tutkimus on selvittänyt suomalaisten kokemuksia työpaikoilla.

Suomalaisen työelämän tila -tutkimus piirtää karua kuvaa suomalaisten työpaikkojen tilanteesta. Tutkimuksen mukaan vain 39 prosenttia työntekijöistä kokee työpaikkansa hyväksi ja asioiden, kuten hyvän viestinnän, osallistumisen ja kehittymismahdollisuuksien toteutuvan omalla työpaikallaan.

Duunitorin mukaan tulos on linjassa konsulttiyhtiö McKinseyn tuoreen tutkimuksen kanssa. Tutkimuksessa ilmeni, että 40 prosenttia työntekijöistä suunnittelee vaihtavansa työtä seuraavien 3-6 kuukauden aikana ja 75 prosenttia henkilöstöstä on ”avoin uudelle”.

”Tulos on huolestuttava, katsotaan sitä sitten organisaatioiden tai yksilöiden näkökulmasta”, GPTW:n yrityskulttuurin asiantuntija Joni Sarpo kommentoi Duunitorin tiedotteessa.

”Organisaatiot menettävät paljon potentiaalia ja rahaa, kun ihmiset eivät voi hyvin. Työntekijän näkökulmasta heikko kokemus heijastuu tyytymättömyytenä eikä yksilö pääse loistamaan”, hän jatkaa.

Koronapandemia voinut vaikuttaa kokemuksiin työstä

Tutkimuksesta selviää, että tyytyväisimmät työntekijät löytyvät Ahvenanmaalta, Kanta-Hämeestä, Kainuusta ja Satakunnasta, kun taas tyytymättömimpiä ollaan Lapissa, Pohjois-Karjalassa sekä Varsinais-Suomessa. Erityisen tyytymättömiä työpaikkaansa olivat vastaajat Orimattilasta, Janakkalasta sekä Paraisilta ja vastaavasti Raaseporissa, Raumalla ja Ylivieskassa vastaajat antoivat työpaikoilleen parhaat arviot.

Duunitorin mukaan koronapandemia on epäilemättä vaikuttanut ihmisten kokemuksiin työstään ja työpaikoistaan. Johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto Duunitorilta arvelee, että osa suomalaisista saattaa kokea, että viimeisen kahden vuoden aikana oma työ on käynyt liian raskaaksi.

”Etätyö ei myöskään toimi kaikilla työpaikoilla kuten pitäisi. Voi olla, että osa kokee olevansa jumissa nykyisessä työssään, jos koronapandemian aikana ei ole voinut tai uskaltanut vaihtaa työpaikkaa”, hän sanoo.

Koronakriisi on luultavasti myös yksi tärkeä syy siihen, miksi tutkimuksen tulokset poikkeavat monelta osin edellisestä Suomalaisen työelämän tila -tutkimuksesta vuodelta 2016. Siinä missä vuonna 2021 vastaajista 39 prosenttia piti työpaikkaansa hyvänä, vielä vuonna 2016 samoin koki 54 prosenttia.

Oikeudenmukaisuus ja kunnioitus erityisen heikolla tolalla

Suomalaisen työelämän tila -tutkimuksen kokonaistulos eroaa radikaalisti GPTW:n vuosittain selvittämistä Parhaista Työpaikoista. Duunitorin mukaan tulokset osoittavat, että ihmiset, jotka kokevat saavansa arvostusta ja tunnustusta työstään, pitävät työpaikkaansa ja sen johtamista merkittävästi parempana kuin muut.

Suomalaisen työelämän tila -tutkimuksen mukaan erityisen heikolla tolalla ovat vastaajien kokemukset oikeudenmukaisuudesta ja kunnioitetuksi tulemisesta. Näin koki työpaikallaan vain 34 prosenttia vastaajista.

”Työntekijän kokemus kunnioituksen ja arvostuksen puutteesta voi olla kohtalokasta työnantajalle. Työsuhde perustuu vastavuoroisuudelle”, Vaisto toteaa.

”Miksi työntekijä haluaisi sitoutua työnantajaan, jolta ei saa arvostusta? Entä millaista työpanosta voi odottaa työntekijältä, joka ei ole sitoutunut työhönsä”, hän pohtii.

Työntekijän kuuntelemisellakin merkitys

Duunitorin mukaan toinen merkittävä ero Suomalaisen työelämä tila -tutkimuksen ja parhaiden työpaikkojen välillä löytyy osallisuuden kokemuksesta, eli siitä, miten ihmiset voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäristöönsä liittyviin asioihin.

Sarpon mukaan kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja saavansa vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin, se heijastuu positiivisesti sekä yksilön että organisaation toimintaan.

”Ihmisillä on valtavasti ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Jos niitä ei kuunnella tai oteta huomioon, työntekijä saattaa muuttua aktiivisesta ideoijasta hiljaiseksi suorittajaksi”, hän sanoo.

”Millä organisaatiolla on varaa olla hyödyntämättä työntekijöiden ideoita”, Sarpo kysyy.

Yhteishengelle parhaat arviot

Duunitorin mukaan parhaat arviot kaikki tutkimuksen vastaajat antoivat työpaikan yhteishengelle. Yhteishenki oli kohdillaan 54 prosentin mielestä.

Tutkimuksesta myös ilmeni, että yli 45-vuotiaiden kokemukset työpaikoista ovat hieman matalammalla tasolla kuin nuoremmilla työntekijöillä. He kokevat kuitenkin nuorempia enemmän työn merkitystä.

”Kenties kokeneemmat työntekijät ovat nähneet muutoksia nuorempia enemmän ja heillä on enemmän kokemuksia, joihin peilata”, Sarpo kertoo.

”Vahvempaan merkityksen kokemukseen vaikuttaa varmasti myös elämänkokemus ja kirkastuneet ajatukset siitä, mitkä asiat luovat itselle työn merkitystä ja miten näitä pääsee hyödyntämään työssä”, hän päättää.

Vuoden 2021 Suomalaisen työelämän tila -tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja rastaukset kerättiin Duunitorin verkkosivuilta, uutiskirjeestä ja sosiaalisen median kanavista. Kyselyyn vastasi 2 024 ihmistä.