Ärsyttääkö muiden äänekäs syöminen ja maiskuttelu? Selitys voi löytyä tästä

Miksi toisten syömisen äänet ärsyttävät niin paljon?

Moni hermostuu heti, kun vieressä aletaan maiskuttaa, hörppiä tai rapistella. Jo pelkkä ääni voi saada pinnan kiristymään, vaikka mitään muuta ei olisi meneillään. Joillekin nämä äänet eivät kuitenkaan ole vain ärsyttäviä, vaan tuntuvat suoraan kehossa asti. Misofonia tekee tietyistä äänistä niin voimakkaita, että ne voivat häiritä keskittymistä, rauhoittumista ja tavallisia tilanteita yllättävän paljon.

Mikä misofonia oikeastaan on

Misofonia tarkoittaa voimakasta ääniherkkyyttä. Pienetkin äänet, kuten maiskuttelu, kynän naputtelu tai paperin kahina, voivat laukaista voimakkaan reaktion. Reaktio voi näkyä pakona tilanteesta, korvien peittämisenä tai sisäisenä purkauksen tarpeena. Joillekin ääniherkkyys voi muuttua niin haastavaksi, että yhteiset ateriat tai kahvilat alkavat tuntua mahdottomilta.

Ilmiötä on tutkittu vasta 2000-luvun alusta. Asiantuntijat eivät ole vielä täysin yhtä mieltä siitä, onko misofonia itsenäinen häiriö vai liittyykö se muihin mielenterveyden ongelmiin, kuten ahdistuneisuuteen tai pakko-oireiseen häiriöön. Yhteistä näkemyksille kuitenkin on, että misofonia on todellinen ja arkea kuormittava ilmiö, joka ansaitsee huomiota ja tukea.

Miltä misofonia tuntuu

Misofonia näkyy ennen kaikkea voimakkaana reaktiona tiettyihin ääniin. Reaktio voi tuntua ärtymyksenä, levottomuutena tai jopa raivona. Samalla voi ilmetä fyysisiä tuntemuksia, kuten sydämen tykytystä tai jännittynyttä oloa. Oireet alkavat usein jo ennen teini-ikää.

Toiset ympärillä eivät välttämättä huomaa laukaisijaa lainkaan, mikä voi lisätä hämmennystä ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Mitkä äänet laukaisevat reaktion

Laukaisevat äänet voivat olla hyvin yksilöllisiä. Usein ne liittyvät suun kautta tuleviin ääniin, kuten:

pureskeluun ja narskutteluun
hörppimiseen ja nieleskelyyn
voimakkaaseen hengittämiseen

Myös monet muut arjen äänet voivat laukaista reaktion, esimerkiksi kynän napsauttelu, papereiden kahina, kellon tikitys tai mekaaninen hurina. Joillakin myös visuaaliset ärsykkeet, kuten jalan vispaaminen tai huulten liikuttelu, voivat tuntua yhtä kuormittavilta.

Mielenkiintoista on, että oma tuottama ääni ei yleensä aiheuta samaa reaktiota. Joidenkin mukaan äänen kevyesti matkiminen voi jopa lievittää jännitystä.

Mistä misofonia voi johtua

Tarkkaa syytä ei vielä tunneta, mutta misofonia näyttäisi olevan yleisempi ihmisillä, joilla on myös muita neuropsykiatrisia tai mielenterveyteen liittyviä haasteita, kuten OCD, ahdistuneisuushäiriö tai tinnitus. Oireet voivat myös kulkea suvussa.

Tutkimusten mukaan misofonia saattaa liittyä aivojen ääntenkäsittelyn ja tunnesäätelyn väliseen herkistyneeseen yhteyteen. Tietyt äänet saattavat aktivoida aivojen uhkaa arvioivia alueita tavallista voimakkaammin, mikä selittää tunnereaktion nopeuden ja intensiivisyyden.