Moni vanhempi tunnistaa tilanteen. Kaupassa, ravintolassa tai leikkipuistossa joku toinen lapsi huutaa, kiukuttelee tai käyttäytyy muuten hankalasti.

Silloin mieleen saattaa hiipiä helpottunut ajatus: onneksi minun lapseni ei tee noin.

Ajatus on inhimillinen, mutta asiantuntijoiden mukaan siihen ei kannata takertua, eikä missään nimessä sanoa ääneen.

Lapsen kasvuun kuuluu rajojen kokeileminen, virheiden tekeminen ja joskus myös huono käytös. Juuri näiden tilanteiden kautta lapsi oppii säätelemään tunteitaan, ottamaan vastuuta ja ymmärtämään, miten oma toiminta vaikuttaa muihin.

Täydellisyyden odotus voi kääntyä lasta vastaan

Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos vanhempi alkaa nähdä oman lapsensa jatkuvasti muita parempana tai lähes virheettömänä. Jalustalle nostaminen voi luoda lapselle paineen olla aina kiltti, onnistunut ja moitteeton.

Lapsen pitäisi saada epäonnistua turvallisesti ilman tunnetta siitä, että vanhemman arvostus horjuu. Virheet eivät tee lapsesta huonoa, vaan ne ovat luonnollinen osa oppimista.

Kun seuraavan kerran kohtaat äänekkäästi tai kurittomasti käyttäytyvän lapsen, voit muistuttaa itseäsi siitä, että samanlaisia hetkiä voi tulla vastaan missä tahansa perheessä. Myös oma lapsi tarvitsee joskus paljon ohjausta, kärsivällisyyttä ja uusia mahdollisuuksia yrittää uudelleen.

Lähde: Wunderweib

LUE MYÖS: