Sinkkuelämän vietolla luultua suurempi vaikutus tuloeroihin – vaikutus korostuu etenkin naisilla

Sinkkuuden yleistyminen on saattanut jäädä tutkimuksen perusteella liian pienelle huomiolle eriarvoisuuskeskustelussa.

Pariutuminen ylipäätään on merkittävämpi tekijä kotitalouksien välisessä tulojen eriarvoisuudessa kuin se, kenen kanssa pariudutaan. Tämä ilmenee Turun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, joka on julkaistu SAGE Journalsissa.

Aiemmassa eriarvoisuuskeskustelussa on korostunut parisuhdevalikoitumisen, eli kumppanin valikoimisen merkitys. Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola ja akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen kävivät läpi viime vuosien tutkimusta, jonka perusteella näyttö sille on kuitenkin heikkoa.

Uusissa havainnoissa erottuvat kuitenkin sinkkuuden yleistyminen ja sinkkuuden kaaren pidentyminen. Erolan mukaan tulojen eriarvoisuuden kannalta ei niinkään ole merkitystä sillä, kenen kanssa pariudutaan, ja tutkijat halusivat selvittää, miksi näin on.

”Tärkeämpää näyttäisi olevan, mennäänkö parisuhteeseen ylipäätään ja pysytäänkö siinä. Jaetun jääkaapin edut ovat tulojen näkökulmasta selvät, mutta se, kenen kanssa se jaetaan, ei juurikaan merkitse tältä kantilta”, Erola sanoo.

Sinkkuuden vaikutukset jääneet huomaamatta

Sinkkuuden vaikutus korostuu etenkin naisilla, vaikka miehilläkin se on merkittävä selittävä tekijä. Miesten kohdalla vahvimmin eriarvoisuuteen liittyviä tekijöitä ovat oma työllisyys sekä koulutus.

”Olemme ehkä aiemmin hypänneet sekä tutkimuksessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa suoraan siihen, että valmiiksi varakkaiden ihmisten pariutumisen on pakko vaikuttaa merkittävästi eriarvoisuuteen. Samalla on jäänyt huomaamatta suurempi muutos väestössä, eli sinkkuus ilmiönä ja sen mahdolliset vaikutukset eriarvoisuuteen”, Erola kertoo.

Tutkimusaineisto käsitti tietoja suomalaisten tuloeroista, koulutuksesta, työllisyydestä ja vanhempien luokkataustasta vuosilta 1991-2014. Naisten keskuudessa parisuhteen sekä työllisyyden yhteys tuloeroihin vahvistui 1990-luvun mittaan käsi kädessä.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen työllisyyden merkitys kuitenkin tasaantui, kun taas parisuhteen merkitys jatkoi kasvuaan. Koulutuksen merkitys puolestaan kasvoi hitaasti vuoteen 2005, minkä jälkeen parisuhteen, työllisyyden ja koulutuksen merkitykset ovat olleet lähekkäin.

Väestötasolla suurepi yhteys?

Turun yliopiston mukaan miesten keskuudessa muutokset eriarvoisuudessa ovat selkeässä kytköksessä muutoksiin työllisyydessä. Naisilla sen sijaan parisuhteessa eläminen oli vahvin tulojen eriarvoisuuden muutokseen liittyvä tekijä, joskin työllisyyden merkitys oli suurin piirtein samalla tasolla.

”Aiemmin on tutkittu työllistymisen merkitystä tuloeroihin. Se näkyy tässäkin, mutta pariutumisen merkitys itsessään on uusi juttu ja siinä korostuu erityisesti sukupuolten välinen ero”, Erola selittää.

Tutkimus rajattiin 35-40-vuotiaisiin. Tutkimuksessa mukana ollut Kilpi-Jakonen arvelee, että väestötasolla yhteys voisi olla suurempi, koska tutkimus käsitti vain rajallisen ikäryhmän.

Turun yliopiston mukaan yhden hengen kotitalouksien määrä on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Aiemmat tutkimukset ovat esittäneet pariutumattomien olevan todennäköisemmin matalasti koulutettuja, matalatuloisia ja löyhemmin kytköksissä työmarkkinoihin; tulevana tutkimussuuntana voisi olla laajentaa otantaa kansainvälisemmäksi ja maihin, joissa tuloerot ovat Suomea suuremmat.

”Tässä tarkasteltiin yhtä ikäryhmää yhdessä maassa. Seuraava kysymys on, onko samanlainen mekanismi toiminnassa muualla ja onko tämä vastaavasssa roolissa tuloerojen muutokselle muualla kuin Suomessa”, Erola toteaa.

Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin täällä.