Sairastitko tämän taudin lapsena? Vuosien päästä voi tulla ikävä vaiva

Moni suomalainen on sairastanut vesirokon lapsena. Harvempi kuitenkaan tietää, että sama virus jää elimistöön pysyvästi. Vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua se voi aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa vyöruusun.

Koska vesirokkorokote tuli Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan vasta vuonna 2017, lähes kaikki aikuiset suomalaiset ovat sairastaneet taudin lapsena. Tämä tarkoittaa myös sitä, että valtaosa aikuisista kantaa virusta edelleen elimistössään.

Virus jää elimistöön pysyvästi

Vesirokon aiheuttava virus ei poistu kehosta sairastetun infektion jälkeen. Sen sijaan se jää lepäämään hermosoluihin selkäytimen ja aivohermojen alueelle.

Arvioiden mukaan noin 95 prosentilla aikuisista virus on edelleen elimistössä. Useimmiten se pysyy täysin oireettomana, mutta joskus se voi aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa vyöruusun.

Vyöruusu ei ole harvinainen vaiva. Arvioiden mukaan jopa joka kolmas sairastuu siihen jossain vaiheessa elämäänsä. Suomessa tämä tarkoittaa noin 30 000 tapausta vuodessa.

Vyöruusu voi alkaa yllättäen

Vyöruusu on paikallinen rakkulainen ihomuutos, joka ilmestyy usein täysin yllättäen. Ennen rakkuloita iholla voi tuntua kipua, kirvelyä tai pistelyä.

Terveyskirjaston mukaan kipu on ensimmäinen oire noin neljällä viidestä sairastuneesta. Se voi alkaa jo 1–8 vuorokautta ennen kuin rakkulat ilmestyvät.

Rakkulat ovat aluksi pieniä kirkkaita vesikelloja. Niitä voi tulla muutamia, mutta joskus niitä voi olla jopa satoja. Rakkulat lisääntyvät yleensä muutaman päivän tai jopa viikon ajan.

Vyöruusu ilmestyy tyypillisesti vain toiselle puolelle kehoa. Usein se tulee rintakehän tai kyljen alueelle, mutta sitä voi esiintyä myös kasvoissa, selässä, olkapäiden seudulla tai nivusissa.

Riski kasvaa iän myötä

Vyöruusu on selvästi yleisempi ikääntyneillä. Riski alkaa kasvaa erityisesti 60 vuoden iän jälkeen.

Taudin puhkeamiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi:

vastustuskyvyn heikkeneminen
voimakas fyysinen tai henkinen stressi
jotkin sairaudet tai niiden hoidot

Monissa tapauksissa vyöruusun taustalla on jokin kuormittava tekijä, joka on saattanut laukaista viruksen aktivoitumisen.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Terveyskirjaston sivuilla ohjeistetaan, että lievän vyöruusun voi usein hoitaa kotona tavallisilla kipulääkkeillä ja suojaamalla rakkula-alueen esimerkiksi kuivalla sidoksella.

Lääkärin arvioon kannattaa kuitenkin hakeutua vuorokauden sisällä, jos:

rakkulat ovat otsassa, nenässä tai silmän alueella
kipu on voimakasta
rakkuloita on laajalla alueella
yleiskunto on selvästi heikentynyt
sairastunut on yli 60-vuotias tai hänellä on immuunipuutostila

Hoito tehoaa parhaiten silloin, kun viruslääkitys aloitetaan kahden vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta.

Vyöruusu paranee yleensä muutamassa viikossa, mutta osalle voi jäädä pitkäkestoinen hermokipu. Tätä kutsutaan postherpeettiseksi neuralgiaksi, ja se voi kestää kuukausia tai harvoissa tapauksissa jopa vuosia.

Vyöruusua ja sen jälkeistä hermokipua voidaan ehkäistä myös rokotteella, joka on tarkoitettu yli 50-vuotiaille.

Lähteet: IS, Terveyskirjasto